Aikanaan 1980-luvulla teimme yliopiston fysiikan laitoksen kanssa yhteistyötä luistimen terän kitkaominaisuuden parantamiseksi. Yksi mielenkiintoisimmista ideoista oli käyttää Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmää kehitettäessä (eli Tähtien sota -projektista) tullutta teknologiaa.
Yksi tällainen teknologia oli käsitellä terää hiilellä, jolloin terästä olisi tullut erittäin kova, kiiltävä ja hyvin lämpöä varaava. Näiden ominaisuuksien arvioitiin tuolloin olevan suunnilleen samoja kuin liukkaan pikaluisteluterän ominaisuudet.
Menetelmä olisi ollut kallis, ja tuolloin päädyttiin siihen, että odotetaan, kunnes tulostaso on aivan lähellä maailman kärkeä, ja palataan sitten asiaan. Kävi sitten niin, että maailman kärkeä ei tavoitettu riittävästi, luistelija/valmentajasukupolvi ehti vaihtua, ja menetelmän jatkotutkimus jäi unohduksiin.
