Kaivosmiehen aamiainen

Kun matkustaa paljon, tulee vastaan myös mitä erilaisimpia hotelliaamiaisia. Jos yrittää syödä terveellisesti ja monipuolisesti, tarjotut aamiaiset voivat olla joskus haastavia. Omassa luokassaan ovat eksoottisten maiden huonojen hotellien aamupalat, mutta myös länsimaissa ja hyvissä hotelleissa voi saada elämyksiä.

Itselläni kärjessä on kolme kokemusta:

1. Montanan pääkaupungissa Buttessa tarjottiin "kaivosmiehen aamiaista", joka oli pannukakkuja ja jauhelihakastiketta.

2. Anaheimissa Kaliforniassa hotellin hintaan kuulunut aamiainen sisälsi ainoastaa itse tuoreista appelsiineista puristettua mehua ja donitseja.

3. Atlantassa suklaapannukakuissa oli niin paljon suklaahippuja, että niistä olisi kerännyt useamman suklaalevyllisen suklaata.

Paljon arkisempaa on kuitenkin maailmalla reissatessa syödä munakokkelia, pekonia ja päälle erilaisia marjoja.

Miten suomalaisen huippu-urheilun tulokset paranevat?

Viime  vuodet on keskusteltu julkisuudessakin suomalaisten huippu-urheilumenestyksestä tai menestymättömyydestä. Samalla on käyty keskustelua keinoista, joilla menestystä voitaisiin parantaa. Pikaluistelu on ollut mjukana tässä keskustelussa.

Itselläni on ollut muutama yksinkertainen teesi. Ensimmäinen teesini on auttaa mahdollisimman monta urheilijaa harjoittelemaan parhaassa seurassa, parhaissa olosuhteissa ja parhailla välineillä. Itse uskon myön siihen, että katseen suuntaaminen Suomen ulkopuolelle auttaa menestykseen.

Toinen teesini liittyy harjoitusmääriin. Jos tutkimusten mukaan useimmat huipulla olevat urhelijat harjoittelevat 20-25 tuntia viikossa, tällaisia harjoitusmääriä harjoittelevien urheilijoiden määrän seuraaminen ja määrän lisääminen johtaisi vääjäämättä tuloksiin.

Kolmas teesini on hyvin yksinkertainen. Kun lähes 80% suomalaisista edustusurheilijoista vastaa kyselyissä kärsivänsä tuloksentekokykyä häiritsevistä terveysongelmista, suomalaisurheilijoiden terveysongelmien puolittamisella olisi jo lyhyellä tähtäimellä merkittävä vaikutus.

Intervallitreenejä

Kestävyysurheilun perusharjoitteita on intervallitreeni. Intervallitharjoittelussa tehdään harjoitetta lyhyehkö aika lähellä anaerobista kynnystä (eli maksimisyke - 20 lyöntiä) ja harjoitteiden välissä on vain lyhyt tauko, jonka aikana syke ehtii laskeutua tasolle 120-130. Yksi onnistuneen intervalliharjoittelun vaikutuksista on maksimaalisen hapenottokyvyn parantuminen.


Tyypillisiä harjoitteita ovat 15/15, 30/30 ja 45/45, jossa ensimmäinen luku on suoritusaika sekunteina ja jälkimmäinen aika palatutuksen pituus sekunteina.


Intervalliharjoittelusta on keskusteltu vuosikausia. Välillä sitä on pidetty ainoana oikeana harjoitteena ja välillä jotkut ovat pitäneet sitä varmana tienä ylirasitukseen. Oma kokemukseni vuosien varrelta on kiteytynyt muutamaan teesiin: (1) kova intervalliharjoittelu tuo parhaan tuloksen yhdistettynä pitkäkestoiseen aerobiseen harjoitteluun (eli kahden intervalliharjoituksen välissä pitkäkestoinen harjoite syketasolla 125-140 l/min.) ja (2) intervalliharjoittelu edellyttää hyvää aerobista pohjaa ja siksi parhaat tulokset saadaan sellaisilla urheilijoilla, joilla jo on riittävästi harjoitustaustaa.

Kesätreeneissä

Loppukesä on ollut töissä kovaa reissaamista, mutta kun pitkään jatkuneet jalkavaivat ovat helpottaneet, oma kuntoilu on päässyt ainakin hetkellisesti uuteen kukoistukseen.

Hämmästyksekseni pyöräilin kovempaa kuin koskaan ennen eli 31 km/h keskinopeudella 60 km, ja juoksin pitkästä aikaa lenkillä alle 4 min. kilometrivauhtia. Edellisesti kerrasta ehti kulua yli kaksi vuotta.

Wimbledonissa

Suurten urheilutapahtumien joukossa on useita klassikoita. Itselläni oli mahdollisuus käydä heinäkuun alussa Wimbledonin tennisturnauksessa.

Suurtapahtumat itsessään ovat aina näkemisen arvoisia, kun järjestelyt on mietitty huolella. Niin oli Wimbledonissakin.

Urheilullisesti Venus ja Serena Williamsin , Roger Federerin ja Andy Murrayn ottelut takasivat tasokkaan iltapäivän. Federer oli aivan loistavassa vireessä neljännen kierroksen ottelussaan. Nähtävänä oli parasta näkemääni tennistä ja yksi parhaista urheilusuorituksista.

Suomalaisluistelijoita syksyksi maailmalle

Yksi kilpaurheilun menestystä rakentavia toimia on olla avoin uusille vaikutteille ja pyrkiä aina hakemaan viimenen tietoa ja parhaat olosuhteet sieltä, missä ne ovat tarjolla. Tästä on hyviä kokemuksia takavuosilta, jolloin Janne Hänninen, Vesa Rosendahl ja Risto Rosendahl rakensivat menestyksekkäät luistelu-urat hakemalla potkua maailmalta.


Tälle kaudelle useat suomalaisluistelijat hakevat vauhtia ja kontakteja muiden maiden tiimeistä ja luistelukeskuksista. Kärkimenijöistä Mika Poutala on syksyn Calgaryssa ja Pekka Koskela testaa leirioloissa hollantilaisten vauhteja. Terävimmän kärjen takana Verneri Kinnunen jatkaa ruotsalaisopeissa, Jenni Kukkonen ja Miro Puolakka ovat syksyn Calgaryssa, jonne myös Miina Peltonen on suuntaamassa jääkauden alussa. Tuomas Rahnasto oli jo heinäkuun Inzellissa KIA Speed Skating Academyssa ja harjoittelee siellä lokakuun alusta koko talven.


Kaudesta on tulossa mielenkiintoinen. Toivottavasti maailmalle suuntautuminen tuo toivottua tulosta.

Inzellin vanhat suojapatjat Helsinkiin

Pikaluistelun arvokisoissa pikaluisteluradan ympärillä tulee olla koko radan kiertävät suojapatjat. Suojapatjojen tulee täyttää ISU:n vaatimukset eli mitkä tahansa patjat eivät kelpaa tarkoituksen.


Oulunkylään on kesän aikana hankittu Saksan Inzellistä käytetyt suojapatjat, joita voidaan käyttää v. 2017 junioreiden MM-luisteluissa. Patjat ovat ilmalla täytettävät ja ne ovat palvelleet Inzellissä lukuisisssa arvokisoissa jo ennen nykyistä hallia.


Inzell päätyi myymään vanhat patjat sopuhintaan, kun he hankkivat viime talveksi uudet hallikäyttöön suunnitellut patjat.

Reppuselässä

Olin vuosia sitten Inzellissä MM-kisoja katsomassa jälkikasvun kanssa, ja sain illalla kutsun järjestäjien illalliselle. Tuolloin vielä alaluokkalaista junioria ei voinut jättää yksin hotellille, joten hän pääsi mukaan iltatilaisuuteen.

Asiaan piti valmistautua huolella, joten kentältä piti lähteä ennen 10.000 metrin luistelua, mistä matkakumppani ei tykännyt ollenkaan. Sen jälkeen juniori päiväunille ja illalla juhliin. Tilaisuus oli sittemmin palaneessa Gasthof zur Postissa.

Illasta tuli oikein hauska. Istuimme Hollannin liiton puheenjohtajan ja tämän puolison vieressä. Puoliltaöin tilaisuus päättyi, ja siinä vaiheessa väsy iski. Sain kantaa pojan reppuselässä hotellille.

Buttessa

Montanan osavaltion Buttessa on yksi Yhdysvaltojen nopeimpia kattamattomia pikaluisteluratoja. Siitä odotettiin merkittävää keskusta 1980-luvun puolivälissä, kun se valmistui. Hallien rakentamisbuumi katkoi kuitenkin siivet kaivoskaupungin haaveilta nousta pikaluistelumaailman kartalle.

Itselläni oli tilaisuus kisata Buttessa, kun kaupungissa järjestettiin aikanaan maailmacupin kisat. Mieleen on jäänyt pari asiaa. Treeneissä onnistuin luistelemaan nopeimman kierrokseni (joka tuolloin taisi olla jotain 28 sekunnin luokkaa), ja odotukset keskimatkoille olivat korkealla. Itse kisassa ei mennyt yhtä hyvin,

Kisan ohella mieleen jäi hotellin aamiainen, jossa erikoisena oli "kaivosmiesten aamiainen" eli pannukakkuja ja jauhelihakastiketta. Buttessa matka jatkui Calgaryyn vanhalla kisajoukkueille vuokratulla matkustajakoneella. Istumapaikkoja ei löytynyt kaikille, joten joku taisi seistä käytävällä.

Hermoston palautumista tutkitaan

Olen muutamassa aikaisemmassa blogikirjoituksessa ihmetellyt hermoston palautumista koskevien tutkimusten vähäisyyttä ja niistä tehtyjen johtopäätösten yleisluonteisuutta. Talven aikana oli tilaisuus keskustella asiasta alan asiantuntijoiden kanssa.

Hermoston palautumisesta on kuulemma merkittäviä tutkimushankkeita vireillä, ja asiaa on vuosien varrella tutkittu eri puolilla maailmaa. Tutkimusten kannalta ongelmallista on ollut hermostoon liittyvien muuttujien moninaisuus. Kun muuttujia on liikaa, tietyn vaikutuksen osoittaminen jostain yhdestä tekijästä on vaikeaa.

Yleistasolla tutkimustieto näyttäisi tukevan yleisesti tunnettuja valmennusoppeja. Hermosto väsyy, kun se saa liikaa yhdenlaista ärsykettä. Ärsykkeiden eli erilaisten harjoitteiden vaihtelu on parasta hermoston liiallisen väsymisen ehkäisemiseksi. Kahdeksasta kymmeneen viikkoa yhdenlaista harjoitetta vaatii yleensä sen vaihtamista. Harjoitusviikon sisällä suositellaan samanlaista vaihtelua eli  kahta samantyyppistä harjoitetta ei kannata tehdä peräkkäin.

Short track - kausi huipentui taas Kisakalliossa

Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla kisattiin viikonloppuna taas short track -luistelun SM-arvoista. Porin Kaj Humisto vei tänä vuonna yleisen sarjan mestaruudet 500 m ja 1000 m matkoilla.

Lajin kehitystyö Suomessa jatkuu nyt toista vuotta, ja lajin SM-kisat järjestettiin nyt toista kertaa "uuden alun" jälkeen. Vuoden aikana taitotaso oli noussut ja kisoissa nähtiin hyviä kamppailuja. Lajin  säännöllinen harjoittelu vuoden aikana tuo tulosta.

Kisoissa kokeiltiin myös Ruotsista kopioitua eräjakomallia, jossa kaikki kisaavat kolme starttia/matka. Kun matkoja oli kaksi ja viesti päälle, startteja tuli yhdelle luistelijalle päivän aikana seitsemän. Tämä koetteli palautumiskykyä.

Luisteluaiheinen kravatti

Ostin vuosia sitten Kööpenhaminan lentokentältä luksusmerkki Salvatore Ferragamon kravatin, joka oli kuvioitu pienillä pikaluistelijoille. Kallis kravatti tuli aikanaan elinkaarensa päähän, ja olen siitä asti etsinyt uutta, ja käynyt varmaan yli 100 kertaa Ferragamon liikkeissä eri puolilla maailmaa.

Tällä viikolla oli taas edessä yksi tällainen vierailu, tällä kertaa Firenzessä Ferragamon kotikonnuilla. Vierailu oli taas tulokseton, ja täytyy ilmeisesti uskoa, että pikaluisteluaihe on pudonnut muotiliikkeen valikoimista.

Toisella tavalla mielenkiintoista on havainnoida omaa ostokäyttäytymistä. Globaali talous mahdollistaa tuotteiden suuntaamisen erilaisille erityisryhmille. Esimerkiksi pikaluistelua seuraavia on maailmassa noin kymmenen miljoonaa, ja tuotteen suuntaaminen tällaiselle erityisryhmälle voi olla eri tavalla kannattavaa kuin aikaisemmin. Olen eri tilanteissa käyttänyt itseäni ja pikaluistelua esimerkkinä tästä ilmiöstä, jossa tuotteen kohderyhmää ja markkinointia voi ajatella maailmanlaajuisesti jostain erityisaiheesta kiinnostuneiden kautta.

Kausi päättyi positiivisessa vireessä

Pikaluistelukausi päättyi taas perinteisesti Calgaryn Olympic Oval -finaaliin. Samana viikonloppuna kisattiin myös maailmancupin finaalit Erfurtissa. Erfurtissa Mika Poutala oli hienosti toisen päivän 500 metrillä kuudes. Viikonlopun varsinainen noste tuli kuitenkin Calgarysta. Harri Levo, Miro Puolakka ja Verneri Kinnunen löivät kaikki pöytään aikuisten maailmancup-rajat alittavat tulokset. Hieno suoritus kaikilta.

Pikaluisteluhalli Puolaan?

Puola on "hallittomista" pikaluistelumaista tällä hetkellä kovin tulostasoltaan. Maassa aloitettiin kova satsaus kymmenkunta vuotta sitten luisteluun, ja panostus on näkynyt tason selvänä nousuna.

Puolalaisilla on ollut oma luisteluhallihankkeensa vireillä useita vuosia, ja se sai lisäpuhtia Sotsin olympialaisten jälkeen. Puolalaiset ovat kiertäneet Hollannin kustannustehokkaita halleja, ja he palkkasivat myös hollantilaisen konsultin auttamaan suunnittelussa.

Puolan halliprojektista oli junioreiden MM-kisojen yhteydessä konseptikuvia esillä. Rata tulisi Varsovaan nykyisen Tor Stegnyn radan paikalle. Kuvien perusteella voisi arvioida, että aivan halvimpia konsepteja ei vielä ole kaivettu esiin. Sen verran runsaat on konseptihallien oheistilat.

Varsovassa

Varsovassa oli viikonloppuna junioreiden MM-luistelut. Suomesta oli kisoissa viiden luistelijan ja yhden valmentajan joukkue. Viikonloppu oli vähän alavireinen, kun puolet joukkueesta joutui jättämään kisan kesken sairauden vuoksi ja toinenkin puoli oli sitä mieltä, että parannnettavaa jäi. Positiivisena havaintona oli se, että aivan terävin kärki menee kovaa, mutta sen jälkeen tulee porukka, jonka kanssa suomalaisjuniorit normaalipäivänä kisaavat tasapäisesti.

Varsova osoittautui viehättäväksi suurkaupungiksi, joka on viime vuosina kehittynyt kovasti. Kisarata on Stegnyn kaupunginosassa noin 7 km keskustasta etelään. Keskustahotellista sinne pääsi kätevästi 20 min. bussimatkalla. Joukkueet olivat majoittuneet radan lähelle. Alue itsessään on karu 1970-luvulla rakennettu betonilähiö.

Pikaluistelurata oli toimiva 400 metrin ovaali, jonka keskellä oli kaksi kaukaloa/luistinrataa, ja keskelle meni tunneli. Radan yhteydessä oli nuorisohotelli "hostel", joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Kisajärjestäjät olivat tuottaneet radalle ison videotaulun ja kunnon suojapatjat. Molemmat näyttivät kisoja varten vuokratuilta.

Kisaturistin näkökulmasta palveluja olisi voinut parantaa. Nyt vieraat pääsivät vain takasuoran katsomoon, ja katsojille ei tarjottu mitään palveluja. Vaikka katsojia ei ollut kuin parisataa (josta puolet ulkomaisia vieraita), jotain myyntiä olisi voinut olla tarjolla. Se ei toki häirinnyt tiukkojen parikamppailujen seuraamista.

Hopealuistinfinaalin tunnelmia

Nuorten kotimainen pikaluistelukausi huipentuu perinteisesti Hopealuistinfinaaliin. Tänä vuonna kisa järjestettiin Helsingin Oulunkylässä yhdessä junioreiden SM-luistelujen kanssa.

Kisassa oli mukana noin 70 nuorta ja mitalit jakaantuivat kuuden seuran kesken. Osanottajien ja mitalien määrällä SU ja HLK hallitsevat juniorisarjoissa, ja osanottajien määrä muista seuroista on huolestuttavan alhainen. Jo 5-6 yhtä vahvaa seuraa loisi vahvan pohjan luistelulle. Nyt aukko jomman kumman kärkiseuran osanottolistassa tekee heti loven sarjan tasoon. Positiivista on, että kaksi kärkiseuran tuottavat useaan sarjaan jatkuvasti uusia luistelijoita.

Kisassa oli useita hyviä suorituksia ja tiukkoja parikamppailuja. Erityisesti nuorimpien alle 11-vuotiaiden sarjassa oli hyvä kisa ja useita ennätysparannuksia. Vanhemmissa sarjoissa sarjan kärkiluistelijat ovat monessa sarjassa hyvää kansainvälistä tasoa, vaikka sarjan kärki on kapea ja osanottajamäärät pieniä.

Kolmen Suomen ennätyksen alkukausi

Luistelukausi on kääntymässä loppupuolelle ja puolet arvokisoista on takana. Tähän asti kauden aikana on syntynyt kolme uutta Suomen ennätystä.

Miehissä ja A-pojissa tälle kaudelle tuli uusi yleisluisteluohjelma (500-1500-1000-5000) ja miehissä ennätyksen nappasi kotimaassa ensimmäisenä Jyväskylän Verneri Kinnunen ja pojissa Seinäjoen Juho-Jaakko Yli-Ilkka. T13-sarjassa Seinäjoen Sini Siro paransi Hopealuistinfinaalissa sarjan yhteispiste-ennätystä.

Kautta on vielä jäljellä ja katseet kohdistuvat seuraavaksi sprinttereiden MM-kisoihin, nuorten MM-kisoihin, ikäkausimaaotteluun ja B-maajoukkueen kisaan Hamarissa. Kauden päätteeksi hyviä tuloksia on lupa odottaa vielä matkakohtaisista SM-kisoista ja Calgaryn perinteisestä Olympic Oval Finals- kisasta.

Maratonluistelua Oulunkylässä

Viikonlopun lauantaipäivä kului Kalevan Kierrokseen kuuluvan 30 km luistelutapahtuman järjestelyissä Oulunkylässä. Luistelijoita oli kuudessa erässä vajaat 350. Päivälle tuli mittaa, kun ensimmäinen startti oli aamulla klo 8:00 ja viimeisen erän viimeiset luistelijat tulivat maalin klo 21:00.

Yleisilme oli positiivinen, ja nekin, joille luistelu on oudompi laji, selvisivät urakasta kunnialla. Kun tapahtumaa on seurannut vuosia, keskimääräinen luistelutekniikka on parantunut. Asiaa on auttanut varmaankin se, että monet ovat kokeneita luisteluhiihtäjiä, ja osa on harjoitellut myös retkiluistimilla. Vanhoilla huonoilla pikaluistimilla tai hokkareilla yrittäjiä on enää kourallinen.

Kaarreluistelussa näyttää tulevan suurimmat erot lopputuloksissa. Kaarreluistelua harjoitelleet selviävät yleensä muita paremmin. Samoin pieni satsaus välineisiin näyttää vaikuttavan lopputulokseen. Noin puolet luistelijoita osallistui tapahtumaan hiihtomonoihin kiinnitettävillä retkiluistimilla. Nopeimmista erissä kuitenkin melkein kaikilla oli pikaluistimet.

Luistelua seuraavan näkökulmasta tulee mieleen erilaisia kehittämismahdollisuuksia. Olisiko samanlaiseen tapahtumaan ainesta myös yleisölle laajemmin? Kuinka mahdollisimman monelle saisi kunnon välineet? Voisiko tapahtumaa itsessään kehittää tuomalla paikalle transponderiajanoton väliaikapalveluineen?

Uudesta MM-karsintajärjestelmästä ensikokemuksia

MM-yhteispistekisan maapaikkojen jako uudistui tälle kaudelle. Puolet paikoista menee edelliskauden MM-kisojen perusteella ja toiset puolet nimetyn karsintakisan perusteella. Yleisluistelun karsintakisa oli viime viikonloppuna Hamarissa ja sprinttereiden tänä viikonloppuna Heerenveenissä.

Yleisluistelukisoihin maapaikan lunasti yhteensä 48 luistelijaa (24+24) kaikenkaikkiaan 18 maasta. Sotsin olympialaisia lukuunottamatta pikaluistelumitaleja on napsinut noin 15 maata eli suunnilleen sama määrä kuin ampumahiihdossa ja vähän useampi kuin maastohiihdossa.

Yleisluistelukisojen karsinnoissa ei ollut tänä vuonna yhtään suomalaista. Mukanaolleista suurin pettymys oli USA, joka sai ainoastaan naisiin yhden paikan. Samoin Japani sai paikkoja vain naisiin (tosin täydet kolme paikkaa). Puola näyttää olevan kovassa nousussa ottamalla täydet kolme paikkaa sekä miehiin että naisiin (ja ilman omaa luisteluhallia). Tulosten perusteella karsinnassa ei pudonnut ketään sellaista, joka olisi kisoihin ehdottomasti kuulunut - ellei sellaiseksi lasketa viime vuoden kisoissa hienosti luistellutta Ruotsin Nils van der Poelia.

Hienoja tuloksia Viking Racessa

Junioreiden Viking Race saatiin päätökseen Hollannin Heerenveenissä. Thialf-hallissa luisteltiin taas hienoja tuloksia.

Suomen joukkue saavutti tänä vuonna kolme mitalisijaa. Ennätys taitaa olla viime vuodelta (seitsemän mitalisijaa). Matkamitalin nappasivat Tudor Prisada (toisen päivän 500m), Juho-Jaakko Yli-Ilkka (500m) ja Samuli Suomalainen (500m). Sijoituksia kymmenen joukkoon oli näiden lisäksi kaksitoista (ja Tudorin, Juho-Jaakon ja Samulin lisäksi Jesse Nieminen, Sini Siro ja Antero Eskola).

Parhaiten yhteispisteissä sijoittuivat Tudor Prisada (4.), Juho-Jaakko Yli-Ilkka (6.), Jesse Nieminen (7.), Laura Kivioja (9.) ja Tuukka Suomalainen (10.). Pieniltä epäonnistumisiltakaan ei vältytty, mutta pääosin kisoissa nähtiin komeita ennätysparannuksia. Uusia nuorten maailmancup-rajan rikkojia olivat Jaakko Hautamäki (kaikki matkat), Jesse Nieminen (500m) ja Anni Käsnänen (3000m sama aika kuin maailmancup-raja).

Onnea kaikille hienoista suorituksista!

Luistelukauden huipennus lähestyy

Pikaluistelukausi tiivistyy ensi viikonlopusta alkaen. Nuorten Viking Race kisataan Heerenveenissä. Epäviralliseksi EM-kisaksikin kutsuttu juniorikisat kerää eri ikäluokkien kärkinimet samaan kisaan.

Viikko Viking Racen jälkeen samassa hallissa kisataan aikuisten maailmancupin kisa, joka on samalla katsastus sprinttereiden MM-kisoihin. Suomella ei ole vielä yhtään varmaa maapaikkaa, joten panokset kisaan ovat kovat.

Viikko maailmancupin jälkeen on vuorossa junioreiden SM-kisat ja Hopealuistinfinaali. Sen jälkeen on junioreiden MM-kisat, matkakohtaiset MM-kisat, sprinttereiden MM-kisat, ikäkausimaaottelu ja B-maajoukkueen näyttökisa Hamarissa - kaikki kahden viikon sisällä.

Tulossa on mielenkiintoinen ja toivottavasti positiivisvireinen luistelukuukausi.

Hienoja luistelukuvia

Pikaluistelusta ja pikaluistelijoista on Internetissä ainakin kaksi hyvää kuvapankkia: kotimainen pikaluistelu.kuvat.fi ja saksalainen desgphoto.de.

Kotimaisessa kuvapankissa on kotimaisia luistelukuvia (erityisesti Seinäjoella järjestetyistä kisoista) ja desgphotossa on kuvia vuosien varrelta kansainvälisistä kisoista (ja niitä voi hakea myös urheilijan nimellä).

Esimerkkinä kuvapankista on oheinen linkki Tuomas Rahnastosta otettuihin kuviin, mukana hieno tilannekuva kaatumisesta Collalbon nuorten maailmancupissa tammikuussa 2015.

Clas Thunbergin muistokisoista jäi positiivinen kuva

Viikonloppuna kisattiin Clas Thunbergin muistokisat Oulunkylässä. Osanottajia oli todella runsaasti eli yli 110. Kisat oli samalla mastereiden SM-kisat, nuorten Viking Race -katsastus, ja kisa pääättyi uuteen yhteislähdön SM-kisaan.

Kilpailuja seuratessa vahvistui taas, että luistelutekniikka on keskimäärin parantunut. Hyvällä tekniikalla luisteltiin pikkujunioreista mastereihin, ja se näkyi myös tulostasossa. Hyvä sää ja jää auttoi monia ennätysparannuksiin. Illaksi luvattu sakea lumipyry alkoi vasta yöllä ja sekoitti järjestelyjä vasta ratamaratonilla sunnuntaiaamuna.

Kisojen järjestäjien kannalta suurimpia haasteita ovat kvartettilähtöjen ajanoton ja kierroslaskennan toimiminen. Nyt molemmat toimivat sujuvasti, mutta toki toiveissa on edelleen sellainen ajanoton tulosohjelma, joka kirjaisi kvartettien tulokset ja väliajat suoraan tuloksiin. Patjojen järjestäminen radan varteen on aina iso urakka, ja ilmalla täytettävät patjat olisi iso prannus, jos niiden asennusaika saataisiin lyhyeksi.

Uusi yhteislähtökisa tuntui onnistuneelta ensikokeilulta. Miesten kisassa oli riittävästi osanottajia, jotta välikirit ja loppuratkaisut olivat kiinnostavia. Yleispiirteenä kisa vaatii ehkä vähintään 7-8 hyvätasoista osanottajaa, jotta jännitys säilyisi loppuun asti. Nyt tähän päästiin vain miesten sarjassa.

Luistimilla Seoulissa

Korean pääkaupungin Seoulin keskustassa on samanlainen luistinrata kuin Helsingissä rautatientorilla. Näkyvällä paikalla oleva rata näyttää muokkaavan kaupunkikulttuuria ja olevan suosittu kohde.

Seoulissa rata oli voimakkaasti kaupungin tukema: kertamaksu oli vain 1.20 euroa ja hintaan sisältyi luistimien ja kypärän vuokra. Tunnetuimmat kaupunkiradat New Yorkin Rockefeller Centerissä ja Central Parkissa keräävät samanlaisen kävijämäärän kaupallisin ehdoin - luistelusta saattaa joutua maksamaan 30 dollaria. 





Luistelun 100-vuotishistoriikki

Jouko Nieminen teki muutama vuosi sitten suurtyön ja toimitti Luisteluliiton 100-vuotishitoriikin. Jostain syystä hieno teos jäi julkaisematta kunnon kovakantisena kirjana.

Käytin vuodenvaihteen pyhinä muutaman hetken eri painatusvaihtoehtojen selvittämiseen, ja nyt näyttää lupaavalta. Kirja saadaan varmaankin painatettua kevään aikana.

Kirjatilausten kerääminen alkaa heti tammikuussa. Toivottavasti moni hankkii teoksen hyllyynsä.

Pimeällä mökkitiellä

Mökillä tulee tähän aikaan vuodesta aikaisin pimeä. Viikonloppuna tuli kokeiltua lenkkiä pilkkopimeässä lumisella metsätiellä.

Apuna oli halogeeniotsalamppu - sellainen joita suunnistajat käyttävät - ja hyvin tuntui toimivan. Menin pääosin kävellen, mutta pilkkopimeässä pienessä lumituiskussa halogeenivalo teki liikkumisestta helppoa.

Vuoden 2014 saldo oli 9,5 km/päivä

Käytin koko vuoden 2014 Fitbit- kuntoranneketta. Olen tälläkin palstalla kirjoittanut, kuinka rannekkeen käyttö avasi ikkunan myös monen muun pilvipohjaisen ratkaisun mahdollisuuksiin.

Fitbitissä on kyse rannekkeesta, joka kerää tiedot kaikesta päivän liikkumisesta (matkoista ja askelista) ja nukkumisesta. Laitteen tiedot siirtyvät vaivattomasti palveluun kuuluvalle palvelimelle, josta ne ovat älypuhelimella tai tabletilla luettavissa. Tiedot eivät ole täysin luotettavia, sillä esimerkiksi pyöräilyä ja luistelua ranneke ei tunnista yhtä luotettavasti kuin kävelyä tai juoksua.

Vuoden 2014 saldona oli keskimäärin 9,5 km liikkumista joka päivä, keskimäärin 12.300 askelta ja keskimäärin 8 tuntia 4 minuuttia yöunta. Heinäkuu oli paras liikkumiskuukausi ja marraskuu huonoin.