Talven aikana on tullut taas seurattua sitä, miten kilpailuun valmistaudutaan. Erityisesti olen seurannut kilpailuviikon harjoittelua. Viimeksi viime viikonloppuna pääsin katsomaan, miten saksalaiset hoitavat homman.
Vallalla näyttäisi olevan kaksi päätapaa. Yleisimmin käytössä näyttää olevan tapa, jossa 4-5 päivää ennen kisaa vedetään viimeiset kovat harjoitukset ja kilpailua edeltävänä päivänä jäällä tehdään vain yksi pidempi luistelu ja 2-3 muutaman sadan metrin kiihdytystä ja joitakin lähtöjä. Toinen tapa näyttää olevan levätä alkuviikko ja sitten herätellä elimistö 1-2 päivää ennen kisaa muutamilla 2-4 kierroksen kilpailuvauhtisilla vedoilla.
Itse olen ollut "perinteisen" valmistautumisen kannattaja. Erityisesti olen suhtautunut varovaisesti ennen kisoja vedettyihin täysvauhtisiin kierroksiin. Syynä tähän on havainto, jossa ennen kisaa vedetty täysvauhtinen harjoitus vie terän itse kisasta. Paukut ovat parhaimmillaan viimeistelyharjoituksessa ja itse kisapäivänä ei enää harjoitusvauhteihin päästä.
tiistai 30. joulukuuta 2014
Varsovan junioreiden MM-kisojen rata Oulunkylän tasoa
Pikaluistelun nuorten MM-kisat 2015 järjestetään helmikuussa Varsovassa avotekojääradalla. Suomesta on muutaman vuoden tauon jälkeen lähdössä kisoihin iso joukko osallistujia. Viikonloppuna tulevalla MM-näyttämöllä järjestettiin Puolan matkakohtaiset mestaruuskilpailut.
Tulosluettelon perusteella rata on nopeudeltaan Oulunkylän ja Seinäjoen luokkaa. Artur Was luisteli 500 metrillä rataennätykseksi 35,69 ja 1500 metrillä Jan Szymanski teki saman ajalla 1.52,83. Molemmilla matkoilla voittajat ja kaikki osallistujat ovat luistelleet huomattavasti nopeampia halliaikoja.
Tulosluettelon perusteella rata on nopeudeltaan Oulunkylän ja Seinäjoen luokkaa. Artur Was luisteli 500 metrillä rataennätykseksi 35,69 ja 1500 metrillä Jan Szymanski teki saman ajalla 1.52,83. Molemmilla matkoilla voittajat ja kaikki osallistujat ovat luistelleet huomattavasti nopeampia halliaikoja.
maanantai 29. joulukuuta 2014
Tilastovuosi päättyy
Pikaluistelutilastot ovat nykyään joka ikäluokassa maailmanalaajuisia ja muutaman päivän viiveellä ajantasalla. Pienimmissä sarjoissa tilastot eivät aina anna oikeaa kuvaa luistelijoiden tasosta (kun joissakin maissa ison radan kisat alkavat vasta tietyssä iässä), mutta jo E-ikäisistä alkaen tilastot kertovat, missä muualla mennään.
Kymmenen parhaan joukossa (E-ikäisissä ja siitä ylöspäin) omassa ikäluokassaan on vuoden 2014 päättyessä kuusi suomalaista: Juho Vaittinen, Samuli Suomalainen, Tuukka Suomalainen, Tudor Prisada, Rasmus Toivainen ja Urho Hiltunen.
Jos listaa jatketaan sijoille 10-30, listasijoittujien yli kaksinkertaistuu. Oma lukunsa on sitten master-sarjat, joissa kärkeä hätyyttelee useita suomalaisia.
Kymmenen parhaan joukossa (E-ikäisissä ja siitä ylöspäin) omassa ikäluokassaan on vuoden 2014 päättyessä kuusi suomalaista: Juho Vaittinen, Samuli Suomalainen, Tuukka Suomalainen, Tudor Prisada, Rasmus Toivainen ja Urho Hiltunen.
Jos listaa jatketaan sijoille 10-30, listasijoittujien yli kaksinkertaistuu. Oma lukunsa on sitten master-sarjat, joissa kärkeä hätyyttelee useita suomalaisia.
Isot osanottomäärät voivat tehdä kisoista haastavia
Inzellin joulukisoissa tuli tänä vuonna vastaan ilmiö, jonka kanssa joutuu välillä painiskelemaan. Kisoissa oli parisataa osanottajaa, ja kaikki matkat 500 metristä alkaen luisteltiin kvartetteina.
Kvartettilähdöt myös lyhyimmillä matkoilla on sinänsä tuttu asia jo Viking Racesta Heerenveenistä, mutta tulostenteon kannalta vaikeuskerronta kasvatti se, että joutui luistelemaan esimerkiksi parissa nro 68 ilman välijäädytyksiä.
Inzellissä kisapäivän osanottomaksu on ollut pitkään 10 euroa, ja sen voisi aivan hyvin nostaa vaikka 20 tai 30 euroon, ja käyttää osa lisätulosta siihen, että viritetään hallin ilmastointi parhaaseen terään ja lisätään muutama välijäädytys. Nyt tuntuu siltä, että mennään edelleen 1980-luvun opeilla, vaikka Inzellin kisoista moni olisi valmis maksamaan kunnon osanottomaksun, jos olosuhteet olisi aina viritetty parhaiksi ja ne olisi merkitty ISU-kalenteriin niin, että arvokisojen karsinatarajojen rikkominen olisi hyväksyttävää.
Kvartettilähdöt myös lyhyimmillä matkoilla on sinänsä tuttu asia jo Viking Racesta Heerenveenistä, mutta tulostenteon kannalta vaikeuskerronta kasvatti se, että joutui luistelemaan esimerkiksi parissa nro 68 ilman välijäädytyksiä.
Inzellissä kisapäivän osanottomaksu on ollut pitkään 10 euroa, ja sen voisi aivan hyvin nostaa vaikka 20 tai 30 euroon, ja käyttää osa lisätulosta siihen, että viritetään hallin ilmastointi parhaaseen terään ja lisätään muutama välijäädytys. Nyt tuntuu siltä, että mennään edelleen 1980-luvun opeilla, vaikka Inzellin kisoista moni olisi valmis maksamaan kunnon osanottomaksun, jos olosuhteet olisi aina viritetty parhaiksi ja ne olisi merkitty ISU-kalenteriin niin, että arvokisojen karsinatarajojen rikkominen olisi hyväksyttävää.
Joulua viettämässä Inzellissä
Joulu tuli tänä vuonna vietettyä luistelun merkeissä Inzellissä. Itselleni kyseessä oli toinen "luistelujoulu", mutta edellisestä ehtikin kulua jo 31 vuotta.
Vuoden 1983 joulu sujui Innsbruckissa, ja mieleen jäi se, että emme muistaneet varautua joulun tuloon ja niinpä jouluaattoiltana huomasimme kaikkien ravintoloiden olevan kiinni, ja meillä eväät jääneet ostamatta. Tänä jouluna olin osannut varautua varaamalla majapaikan hotellista, jossa oli "perinteinen" saksalainen joulubuffetti ja aiheeseen liittyvää ohjelmaa. Suunnitelma onnistui niin hyvin, että jouluun normaalisti liittyvältä ylensyönniltä ei tänä jouluna(kaan) välttynyt.
Halli oli Inzellissä jouluna aukia jouluaattoaamun ja taas joulupäiväaamun. Kylä oli täynnä hollantilaisia, joten jäällä oli väkeä tungokseen saakka.
Vuoden 1983 joulu sujui Innsbruckissa, ja mieleen jäi se, että emme muistaneet varautua joulun tuloon ja niinpä jouluaattoiltana huomasimme kaikkien ravintoloiden olevan kiinni, ja meillä eväät jääneet ostamatta. Tänä jouluna olin osannut varautua varaamalla majapaikan hotellista, jossa oli "perinteinen" saksalainen joulubuffetti ja aiheeseen liittyvää ohjelmaa. Suunnitelma onnistui niin hyvin, että jouluun normaalisti liittyvältä ylensyönniltä ei tänä jouluna(kaan) välttynyt.
Halli oli Inzellissä jouluna aukia jouluaattoaamun ja taas joulupäiväaamun. Kylä oli täynnä hollantilaisia, joten jäällä oli väkeä tungokseen saakka.
maanantai 22. joulukuuta 2014
ISU-kisojen löytäminen yllättävän haastavaa
Aikuisten arvokisojen, maailmancupin ja nuorten MM-kisojen aikarajat täytyy luistella kansainväliseen kilpailukalenteriin merkityissä ns. ISU-kalenterikisoissa. Niiden löytäminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.
Taustalla on ilmiö, jossa hallimaat ovat nimenneet ISU-kisoiksi tapahtumia, joihin pääsevät vain oman maan luistelijat. Tämä näyttää olevan näkyvää erityisesti tämän kauden saksalaisissa kisoissa. Ongelma ei ole näkyvä niiden maiden luistelijoille, joilla on oma hyvätasoinen halli (koska oman maan mestaruuskilpailut hyväksytään tuloksentekopaikaksi). Juniori-iän ohittaneille suomalaisluistelijoille tilanne vaatii kuitenkin poikkeuksellista tarkkaavaisuutta.
Ensi kaudeksi on syytä käydä kv. keskustelua siitä, voidaanko nimetä kisa kansainväliseksi, jos muiden maiden osanottoa rajoitetaan. Itse olen sitä mieltä, että ISU:lla on edessään aikaisempaa tarkempi suunnittelu-urakka, jotta maailmancupin taustalla oleville luistelijoille tarjoutuu riittävästi näyttöpaikkoja.
Taustalla on ilmiö, jossa hallimaat ovat nimenneet ISU-kisoiksi tapahtumia, joihin pääsevät vain oman maan luistelijat. Tämä näyttää olevan näkyvää erityisesti tämän kauden saksalaisissa kisoissa. Ongelma ei ole näkyvä niiden maiden luistelijoille, joilla on oma hyvätasoinen halli (koska oman maan mestaruuskilpailut hyväksytään tuloksentekopaikaksi). Juniori-iän ohittaneille suomalaisluistelijoille tilanne vaatii kuitenkin poikkeuksellista tarkkaavaisuutta.
Ensi kaudeksi on syytä käydä kv. keskustelua siitä, voidaanko nimetä kisa kansainväliseksi, jos muiden maiden osanottoa rajoitetaan. Itse olen sitä mieltä, että ISU:lla on edessään aikaisempaa tarkempi suunnittelu-urakka, jotta maailmancupin taustalla oleville luistelijoille tarjoutuu riittävästi näyttöpaikkoja.
Yleisluistelun SM-kisat päättyivät värikkäästi
Yleisluistelun SM-kisat luisteltiin Oulunkylässä viikonloppuna. Mestareiksi kruunattiin Verneri Kinnunen ja Carolien Hunneman. Molemmat luistelivat hienon sarjan ja tukun ennätyksiä.
A-maajoukkueen keskittyessä lyhyille matkoille esiin nousivat uuden sukupolven luistelijat, joita myös Verneri ja Carolien edustavat. Miesten yhteispistekisan kymmenen parhaan joukkoon mahtui vain kaksi yli 25-vuotiasta. Osansa uudistuneessa ilmeessä oli myös uudet matkat eli miehillä 500-1500-1000-5000 ja naisilla 500-1500-1000-3000. Miehissä ottelu on niin uusi, että SE- tuloksia ei ole aikaisemmin noteerattu, ja Verneri Kinnunen saa ensimmäisenä nimensä SE-tilastoon. Juho-Jaakko Yli-Ilkka saa saman tunnustuksen A-pojissa.
Viikonlopun hienoja hetkiä oli useita. Ensimmäisen 500 metrin tulostaso oli poikkeuksellisen kova kärkisprinttereiden poissaollessa. Ensimmäisen 500 metrin perusteella odotin 1500 metriltä jopa hieman kovempaa tulostason. Naiset odotukset lunastivatkin, ja miehissäkin nähtiin ennätystehtailua, Vernerin kovan 1.58 - luistelun noustessa kärkeen.
Toisena päivänä hyvä tulostaso jatkui 1000 metrillä. Carolien Hunneman ja Miina Peltonen löivät pöytään kovat noteeraukset 1.28 -ajoillaan, ja Verneri varmisti käytännössä yhteispistemestaruuden 1.17 -ajallaan. Viimeisellä matkalla alkoi kova lumipyry, joka muuttui miesten 5000 metrin matkalla niin sakeaksi, että näkyvyys hävisi välillä täysin. Lähes katastrofaalisiksi muuttuneissa olosuhteissa poikkeuksellisen runsas 24 luistelijan osanotto ei päässyt oikeuksiinsa, ja nappisuorituksista jouduttiin tinkimään. Tuomas Rahnaston ennätysaika 7.34 ja matkamestaruus 0- näkyvyydesssä ja ulkokautta ohitellen oli olosuhteisiin nähden kova suoritus.
Kaiken kaikkiaan kisoista jäi hyvä maku. Nuorten luistelijoiden esiinmarssi oli vakuuttavaa, ja sopiva kovakuntoisten masterluistelijoiden mukanaolo ja katsomosta löytyneiden pitkän linjan luisteluihmisten osallistuminen teki kisasta hyvähenkisen tapahtuman.
A-maajoukkueen keskittyessä lyhyille matkoille esiin nousivat uuden sukupolven luistelijat, joita myös Verneri ja Carolien edustavat. Miesten yhteispistekisan kymmenen parhaan joukkoon mahtui vain kaksi yli 25-vuotiasta. Osansa uudistuneessa ilmeessä oli myös uudet matkat eli miehillä 500-1500-1000-5000 ja naisilla 500-1500-1000-3000. Miehissä ottelu on niin uusi, että SE- tuloksia ei ole aikaisemmin noteerattu, ja Verneri Kinnunen saa ensimmäisenä nimensä SE-tilastoon. Juho-Jaakko Yli-Ilkka saa saman tunnustuksen A-pojissa.
Viikonlopun hienoja hetkiä oli useita. Ensimmäisen 500 metrin tulostaso oli poikkeuksellisen kova kärkisprinttereiden poissaollessa. Ensimmäisen 500 metrin perusteella odotin 1500 metriltä jopa hieman kovempaa tulostason. Naiset odotukset lunastivatkin, ja miehissäkin nähtiin ennätystehtailua, Vernerin kovan 1.58 - luistelun noustessa kärkeen.
Toisena päivänä hyvä tulostaso jatkui 1000 metrillä. Carolien Hunneman ja Miina Peltonen löivät pöytään kovat noteeraukset 1.28 -ajoillaan, ja Verneri varmisti käytännössä yhteispistemestaruuden 1.17 -ajallaan. Viimeisellä matkalla alkoi kova lumipyry, joka muuttui miesten 5000 metrin matkalla niin sakeaksi, että näkyvyys hävisi välillä täysin. Lähes katastrofaalisiksi muuttuneissa olosuhteissa poikkeuksellisen runsas 24 luistelijan osanotto ei päässyt oikeuksiinsa, ja nappisuorituksista jouduttiin tinkimään. Tuomas Rahnaston ennätysaika 7.34 ja matkamestaruus 0- näkyvyydesssä ja ulkokautta ohitellen oli olosuhteisiin nähden kova suoritus.
Kaiken kaikkiaan kisoista jäi hyvä maku. Nuorten luistelijoiden esiinmarssi oli vakuuttavaa, ja sopiva kovakuntoisten masterluistelijoiden mukanaolo ja katsomosta löytyneiden pitkän linjan luisteluihmisten osallistuminen teki kisasta hyvähenkisen tapahtuman.
lauantai 20. joulukuuta 2014
Urheilun etiikka nousee taas otsikkoihin
Joulukuussa on maailmalla keskusteltu taas dopingista, kun saksalainen TV-kanava ARD teki näyttävän jutun väitetystä dopingin käytöstä venäläisessä urheilussa. Keskeinen uutinen oli se, että taustalla olisi myös kansainvälisissä luottamustehtävissä toimivia henkilöitä, kansainvälisiä urheilujärjestöjä (saksalaisessa jutussa kv. yleisurheilujärjestöä IAAF:ää)ja niiden johtohenkilöitä, joiden väitetään osallistuvan asioiden peittelyyn.
Ajatus siitä, että kansainvälisissä urheilujärjestöissä päätöksenteko ei ole riittävän avointa, ja päätöksentekoon vaikuttaa kaikenlaisten palvelusten vaihtaminen ja suhdetoiminta, on muhinut maailmalla jo pitkään. Päätöksenteossa vaikuttavat erilaiset blokit ja taustalla pyörii voimakas epävirallinen vaikuttaminen.
Itse kuulun niihin, jotka uskovat keskeisten toimihenkilöiden vilpittömyyteen ja kykyyn toimia koko urheilun parhaaksi. Korjattavaa kuitenkin varmaan löytyy tavoista, joilla toimintaa ohjataan, valvotaan ja raportoidaan. Edunvalvonta saattaa joskus mennä yhteisen edun edelle.
Ajatus siitä, että kansainvälisissä urheilujärjestöissä päätöksenteko ei ole riittävän avointa, ja päätöksentekoon vaikuttaa kaikenlaisten palvelusten vaihtaminen ja suhdetoiminta, on muhinut maailmalla jo pitkään. Päätöksenteossa vaikuttavat erilaiset blokit ja taustalla pyörii voimakas epävirallinen vaikuttaminen.
Itse kuulun niihin, jotka uskovat keskeisten toimihenkilöiden vilpittömyyteen ja kykyyn toimia koko urheilun parhaaksi. Korjattavaa kuitenkin varmaan löytyy tavoista, joilla toimintaa ohjataan, valvotaan ja raportoidaan. Edunvalvonta saattaa joskus mennä yhteisen edun edelle.
perjantai 19. joulukuuta 2014
Yleisluistelumatkojen uudistus näyttää lupaavalta
Kansainvälinen luisteluliitto ISU on uudistamassa yleisluistelun perinteistä yhteispisteottelua. Matkoja ollaan lyhentämässä niin, että miehillä matkat ovat 500-1500-1000-5000 ja naisilla 500-1500-1000-3000. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan v. 2017 EM-kisoissa ja jo kauden 2014-2015 junioreiden MM-kisoissa.
Suomessa Luisteluliitto otti asiassa etunojaa ja muutti jo täksi kaudeksi matkat uuden yhteispistekisan mukaisiksi. Yleisluistelun SM-kisoissa mestaruus ratkaistaan neljän uuden matkan yhteispisteiden perusteella.
Ensimmäisiin uudistettuihin SM-kisoihin on ilmoittautunut 28 miesluistelijaa. Määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna viime vuosien SM-kisoihin, joissa viimeisen 10.000 metriä on luistellut yleensä alle 10 miesluistelijaa. Tätä uudistuksella on tavoiteltu: yleisluisteluottelu kerää aikaisempaa enemmän osanottajia ja kisasta tulee tiukka.
Suomessa Luisteluliitto otti asiassa etunojaa ja muutti jo täksi kaudeksi matkat uuden yhteispistekisan mukaisiksi. Yleisluistelun SM-kisoissa mestaruus ratkaistaan neljän uuden matkan yhteispisteiden perusteella.
Ensimmäisiin uudistettuihin SM-kisoihin on ilmoittautunut 28 miesluistelijaa. Määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna viime vuosien SM-kisoihin, joissa viimeisen 10.000 metriä on luistellut yleensä alle 10 miesluistelijaa. Tätä uudistuksella on tavoiteltu: yleisluisteluottelu kerää aikaisempaa enemmän osanottajia ja kisasta tulee tiukka.
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
Urheiluelektroniikkamarkkina monipuolistuu
Tänä jouluna markkinoilla on taas entistä enemmän uutta urheiluelektroniikkaa. Kaikenlaisten fitnessrannekkeiden lisäksi GPS-kellojen määrä kasvaa ja niiden laatu paranee.
Markkinoita seuraavalle näyttäisi siltä, että tuloillaan on uuden sukupolven laitteita, joissa hyödynnetään tieteellisestä tutkimuksesta saatuja algoritmeja (eli teorioita siitä, mitä esim. joku sydämen lyöntirytmin vaihtelu osoittaa) ja toisaalta pilveen tallennettuja käyttäjien käyttökokemuksia. Vähän tylsältä kuulostavalla teknologiaslangilla "internet of things" eli kaikenlaisten internetiin yhteydessä olevien sensoreiden määrä ja laatu on kasvamassa.
Itse odotan vielä innolla laitetta, joka kertoo paitsi urheilijan omista elintoiminnoista, antaa myös palautetta, joka perustuu käyttökokemuksiin. Eli kun juoksen lenkkiä, voisi olla mukava saada palautetta, jonka perusteella esimerkiksi "49% samaa vauhtia juoksevista juoksee alhaisemmalla sykkeellä". En sitten tiedä, mitä hyötyä siitä olisi, mutta jonkinlaista viehätystä vertailutietoon aina liittyy.
Markkinoita seuraavalle näyttäisi siltä, että tuloillaan on uuden sukupolven laitteita, joissa hyödynnetään tieteellisestä tutkimuksesta saatuja algoritmeja (eli teorioita siitä, mitä esim. joku sydämen lyöntirytmin vaihtelu osoittaa) ja toisaalta pilveen tallennettuja käyttäjien käyttökokemuksia. Vähän tylsältä kuulostavalla teknologiaslangilla "internet of things" eli kaikenlaisten internetiin yhteydessä olevien sensoreiden määrä ja laatu on kasvamassa.
Itse odotan vielä innolla laitetta, joka kertoo paitsi urheilijan omista elintoiminnoista, antaa myös palautetta, joka perustuu käyttökokemuksiin. Eli kun juoksen lenkkiä, voisi olla mukava saada palautetta, jonka perusteella esimerkiksi "49% samaa vauhtia juoksevista juoksee alhaisemmalla sykkeellä". En sitten tiedä, mitä hyötyä siitä olisi, mutta jonkinlaista viehätystä vertailutietoon aina liittyy.
Mika Poutala puhuu hienosti urheilijan elämästä
Mika Poutalan hieno puheenvuoro urheilijan elämästä on näkyvillä netissä.
Mikan keskeinen viesti liittyy siihen, miten nuori urheilija antaa maailman vaikuttaa tekemisiinsä, ja miten oikea asenne auttaa tekemään hyviä valintoja.
Mika vakuuttaa taas hyvänä ja sujuvana puhujana, jonka viestit on vakuuttavia ja vaikuttavia.
Mikan keskeinen viesti liittyy siihen, miten nuori urheilija antaa maailman vaikuttaa tekemisiinsä, ja miten oikea asenne auttaa tekemään hyviä valintoja.
Mika vakuuttaa taas hyvänä ja sujuvana puhujana, jonka viestit on vakuuttavia ja vaikuttavia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)