Olen viime päivät pakertanut luisteluseuran tilinpäätöstä (kun tilikausi päättyi kesällä). Tositteita on vuoden aikana kertynyt noin 450 ja seuran budjetti on noin 45.000 euroa. Toiminta on kasvanut 2000-luvulta viisinkertaiseksi. Erilaisten tukien rooli on noin 20% ja loput on seuran itse hankkimaa rahaa. Toiminnasta 90% menee nuorten valmennustoimintaan.
Kirjanpidon kasaaminen ei sinänsä ole kovin kummallinen homma, ja kysyy lähinnä joitakin tunteja aikaa. Samalla oppii tuntemaan hyvin seuran kulu- ja tulorakenteen.
Luistinkiitäjissä iso muutos tapahtui, kun ryhdyttiin maksamaan ohjaajille pieniä palkkioita, ja samalla perimään valmennuksesta kohtuullisia korvauksia. Toiminta muuttui ammattimaisemmaksi ja sitoutuminen kasvoi. Samalla kyky panostaa valmennuksen lisäksi välineisiin ja varusteisiin on parantunut. Tämän kesän uutuuksia oli seuran mittakaavassa merkittävä short track -luistinten hankinta, ja talvella tulee satsaus transpondereihin. Samalla pikaluistin- ja rullaluistinvarastot kehittyvät pienin lisäyksin takavuosien isoja hankintoja täydentäen.
