Inzellin suojapatjoja täyttämässä

Helsinkiin hankittiin kesällä pikaluisteluradan käytetyt suojapatjat Inzellistä. Inzell hankki halliin uudet patjat, ja vanhoja tarjottiin Oulunkylään sopuhintaan. Patjat ovat tarpeen v. 2017 junioreiden MM-luisteluja varten. Sääntöjen mukaan koko 400 m rata pitää olla reunustettu suojapatjoilla, jotka ehkäisevät loukkaantumisia kaatumistilanteissa.


Tänään oli Oulunkylässä patjojen ensimmäinen koetäyttö. Patjoja on yhteensä n. 50 kpl, ja ne painavat tyhjinä n. 4000 kg. Yhden patjan täyttöön kuluu aikaa n. 8-10 minuuttia, mutta kun sähköllä toimivia kompressoreita on neljä, kaikkien patjojen täyttöön kuluu aikaa vajaat 2½ h. Tämä ainakin laskennallisesti ja kokekäytön tarkoituksena oli varmistua, että kaikki toimii.


Koekäyttö oli sillä tavalla onnistunut, että kaikki neljä kompressoria toimivat, ja saimme puolen tusinaa patjoja koetäytettyä. Hommaan täytyy hankkia jatkojohtoja, letkunpätkiä, tiivisteitä ja välikappaleita, mutta tammikuun SM-kisoihin suunniteltua "todellista" täyttöä varten valmiudet ovat hyvät. Patjojen tyhjennys on sitten oma urakkansa, Siihen kuluu vähintään saman verran aikaan kuin niiden täyttöön.

Seinäjoen tekojään remontti

Suomalainen pikaluistelu on elänyt tällä kaudella tuskaista aikaa, kun toinen Suomen pääradoista eli Seinäjoen jääurheilukeskus on ollut alkukauden poissa käytöstä. Syksyllä 1983 avattu rata kaipaa peruskorjausta, ja korjausta ehdittiin lykätä niin kauan, että tekojään koneet eivät enää olleet käyttökelpoisia uuden kauden alkaessa. Pakkassäiden tullessa Seinäjoellekin toki saadaan luonnonjää.


Ison tekojään kunnollinen peruskorjaus (putket ja koneet) maksaa 1-2 miljoonaa euroa, joten korjaus kannattaa miettiä huolella. Helsingin Oulunkylässä peruskorjaus tehtiin muutama vuosi sitten, ja siinä yhteydessä vain uusittiin vanha konsepti ilman, että radalle olisi tehty toiminnallisia parannuksia.


Mahdollisia toiminnallisia uudistuksia ovat esimerkiksi seuraavat:


(a) jääalueiden kokoa (erityisesti pikaradan keskellä olevaan aluetta pienennetään), jolloin korjauskustannus ja energiakustannus pienenevät suoraan pinta-alan suhteessa (pelkkä pikaluistelurata on n. 40-50% kokonaispinta-alasta),


(b) pikaluistelurata ja keskialue rakennetaan erikseen jäähdytettäväksi, jolloin pikaluistelurata voidaan jäädyttää syksyllä aikaisemmin ja pitää keväällä pidempään käytössä,


(c) pikarata ja keskialue erotetaan myös toiminnallisesti, ja rakennetaan keskell silta (esim. Hollannin Groningenssa on toimiva ratkaisu) tai tunneli, jolloin pikaluisteluvuorolla keskellä voi olla muuta toimintaa,


(d) pikaluistelurata ja keskialue erotetaan toisistaan, ja 400m pikaluisteluradan päälle rakennetaan puolittainen 2 milj, euron kate (joka poistaa tuulen ja sateen), tai


(e) koko radan päälle rakennetaan 3-4 miljoonaa euroa maksava "kevythalli".

Uudet yleisluistelumatkat muuttavat yhteispistekilpailua

Kansainvälinen luisteluliitto ISU hyväksyi v. 2014 alustavan muutoksen, jossa EM-kisojen yleisluisteluottelun matkat lyhenevät kaudesta 2016-2017. Aikaisemman ottelun (500-5000-1500-10000) sijaan EM-kisoissa mestaruus ratkaistaisiin uusilla matkoilla (500-1500-1000-5000). Naisilla vastaavat uudet matkat olisivat 500-1500-1000-3000. Taustalla on EM-kisojen muuttuminen samalla matkakohtaisiksi, jolloin yhteispistekisan lisäksi jokaisella matkalla ratkaistaisiin myös matkakohtainen mestaruus. ISU:n kongressin on määrä vahvistaa muutos ensi kesäkuussa.


Suomessa uudet matkat otettiin käyttöön jo kaudella 2014-2015, ja uusi yhteispistekisa oli toistamiseen käytössä muutama viikko sitten kauden 2015-2016 yleisluistelun SM-kisoissa. Suomessa kokemukset ovat ollet rohkaisevia. Tämän kauden SM-kisaan oli ilmoittatunut 28 miesluistelijaa ja 15 naisluistelijaa eli enemmän kuin vuosikausiin. Kisan luisteli loppuun parikymmentä miestä ja kymmenkunta naistaluistelijaa.


Mestariksi luisteli tänä vuonna Mika Poutala selvällä piste-erolla. Mikan mestaruus on herättänyt maailmalla huomiota. Taustalla on spekulointi siitä, miten yleisluistelukisa tulee muuttumaan uusien matkojen myötä. Sprintterinä tunnetetun Poutalan osallistuminen SM-kisaan (ja 1500m/5000m luistelu vuosien tauon jälkeen)on alkanut herättää keskustelu siitä, millainen luistelutyyppi todennäköisimmin menestyy uudessa yhteispistekisassa.


Jos verrataan Mika Poutalan ennätyksiä (34,28 - 1.07,24 - 1.49,10 - 6.55,56 (2002)) ja yleisluistelukisaa vuosia hallinneen Sven Kramerin ennätyksiä (36,17 - 1.09,77 - 1.43,54 - 6.03,32), Poutala olisi Krameria edellä kolmen matkan jälkeen n. 18 sekuntia 5000m ajaksi muutettuna. Jos arvioidaan, että Mikan ennätys 1500 metrillä ei täysin heijasta hänen maksimipotentiaaliaan, eroa voisi teoriassa olla kolmen matkan jälkeen lähes 30 sekuntia.


Tässä piilee kupletin juoni: perinteiset yleisluistelutyypit ovat auttamattomasti taka-ajotilanteessa viimeisellä matkalla. Uudessa yhteispistekisassa hyvät keskimatkurit (1000m ja 1500 metrin luistelijat) nousevat arvossaan. Esimerkiksi puolalainen 1500m olympiavoittaja Brodka olisi ennätyksillään n. 25 sekuntia edellä Krameria ennen viimeistä 5000m luistelua. Kun miesten 5000m ennätyksissä on eroa 24 sekuntia, yhteispistekisa saa uuden ilmeen.