Pikaluistelujään paksuudesta on taitettu peistä vuosikausia. Erityisesti kotimaan ulkojäillä jää tahtoo kauden mittaan kasvaa paksuksi.
Viime viikon Hollannin kierroksella yksi kysymykseni oli heidän käsityksensä jään oikeasta paksuudesta, ja heidän kokemuksensa siitä, miksi jään täytyy olla sellainen kuin se on. Vastaus oli kaikkialla, että jään tulee olla 2.5-3.5 cm ja yleisin vastaus oli 3 cm.
Kolmen sentin paksuus takaa kuulemma liukkaimman lopputuloksen. Erityisesti yksityisesti operoiduilla radoilla toinen merkittävä argumentti on kuitenkin se, että paksumpi jää kuluttaa enemmän energiaa, ja reagoi hitaammin jäähdytystehon muutoksiin. Kenttämestarit totesivat, että jään pitäminen kunnossa ja vaadituissa mitoissa on kovaa työtä, johon menee aamuisin yleensä ensimmäiset 1-1½ tuntia työaikaa.
torstai 30. lokakuuta 2014
Junioreiden MM-kisat 2017 Helsingissä
Kansainvälinen luisteluliitto ISU myönsi v. 2017 junioreiden MM-kisat Suomeen ja Helsinkiin. Kisat ovat merkittävä piristysruiske ja mahdollisuus pääkaupunkiseudun pikaluistelulle. Seinäjoella vastaavat kisat on järjestetty 2000, 2005 ja 2011. Tällä kertaa Seinäjoella suunnitellaan radan remonttia, joten mahdollisuus aukesi Helsingille.
Oulunkylässä ISU:n arvokisoja on viimeksi järjestetty 1990-luvun lopulla (aikuisten EM-kisat). Tällä kertaa kisojen pitopaikasta kisasivat Helsingin kanssa Innsbruck ja Baselga di Pine, joissa molemmissa erilaisia arvokisoja on järjestetty viime vuosina. Helsingin kisat osuvat Suomen 100-juhlavuoteen, ja samana vuonna on myös taitoluistelun MM-kisat Helsingissä.
Junioreiden MM-kisat on erinomainen ikkuna pikaluistelun tulevaisuuteen. Aikaisemmissa Suomessa järjestetyissä kisoissa ovat olleet mukana tulevat olympiavoittajat ja maailmanmestarit. Kisat on myös mahdollista järjestää taloudellisesti kannattavasti, kun ISU tukee järjestämisessä. Kisat eivät edellytä merkittäviä julkisia panostuksia, mutta toivottavasti jo tällä hetkellä suunnitelmissa olevat parannukset Oulunkylän ajanottoon, tulostauluun ja kaarresuojiin saadaan toteutettua ennen kisoja.
Oulunkylässä ISU:n arvokisoja on viimeksi järjestetty 1990-luvun lopulla (aikuisten EM-kisat). Tällä kertaa kisojen pitopaikasta kisasivat Helsingin kanssa Innsbruck ja Baselga di Pine, joissa molemmissa erilaisia arvokisoja on järjestetty viime vuosina. Helsingin kisat osuvat Suomen 100-juhlavuoteen, ja samana vuonna on myös taitoluistelun MM-kisat Helsingissä.
Junioreiden MM-kisat on erinomainen ikkuna pikaluistelun tulevaisuuteen. Aikaisemmissa Suomessa järjestetyissä kisoissa ovat olleet mukana tulevat olympiavoittajat ja maailmanmestarit. Kisat on myös mahdollista järjestää taloudellisesti kannattavasti, kun ISU tukee järjestämisessä. Kisat eivät edellytä merkittäviä julkisia panostuksia, mutta toivottavasti jo tällä hetkellä suunnitelmissa olevat parannukset Oulunkylän ajanottoon, tulostauluun ja kaarresuojiin saadaan toteutettua ennen kisoja.
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
Hollannin menestysresepti
Kuortaneen urheiluopisto on kutsunut vuosittaiseen voimavalmennuseminaariinsa Hollannista kaksi keskeistä taustavaikuttajaa. Syksyn seminaarista on tulossa mielenkiintoinen.
Arie Koops on toiminut pitkään Hollannin luistelun taustalla, ja hän tulee kertomaan siitä, miten Sotsin menestys rakentui. Jim McCarthy on vastannut voimavalmennuksesta menestyneimmän ammattilaistiimin (TVM) taustalla.
Kesän aikana Hollannin menestyksestä on ollut kaikenlaisia teorioita, ja (yksinkertaisesti) valmennuksessa onnistuminen poikkeuksellisen hyvin on yksi näistä teorioista. Muualla maailmassa Sotsin jälkipyykki on ollut kritiikin sävyttämää. Hienoa, että Suomeen on saatu tuoreeltaan tunnustettuja asiantuntijoita jakamaan sisäpiirin arvioita.
Arie Koops on toiminut pitkään Hollannin luistelun taustalla, ja hän tulee kertomaan siitä, miten Sotsin menestys rakentui. Jim McCarthy on vastannut voimavalmennuksesta menestyneimmän ammattilaistiimin (TVM) taustalla.
Kesän aikana Hollannin menestyksestä on ollut kaikenlaisia teorioita, ja (yksinkertaisesti) valmennuksessa onnistuminen poikkeuksellisen hyvin on yksi näistä teorioista. Muualla maailmassa Sotsin jälkipyykki on ollut kritiikin sävyttämää. Hienoa, että Suomeen on saatu tuoreeltaan tunnustettuja asiantuntijoita jakamaan sisäpiirin arvioita.
maanantai 27. lokakuuta 2014
Pikaluistelun julkisuuskuva
Helsingin Sanomat teki viime viikolla näyttävän parin sivun jutun pikaluistelusta. Carolien Hunnemanista, Helsingin junioritiimistä ja hallihankkeista tehty juttu sivusi myös lajin olosuhteita ja harjoittelua käytöstä poistetussa sosiaalitilassa. Juttu oli hyvä ja sävyltään positiivinen, mutta se herätti myös keskustelua.
Pikaluistelun perinteinen julkisuuskuva on liittynyt teemaan "kova laji ja raskaat olosuhteet" tai yleisemmin "lajin asemaan suhteessa valtamaihin". Tämän rinnalla lajin sisällä on vahva tuntemus siitä, että asioita tehdään yksittäisisssä tiimeissä todella tasokkaasti, ja monilla alueilla ollaan aivan maailman kärjessä tai ainakin kärjesn tuntumassa. Asioita tehdään isosti, kansainvälisesti ja maailman kärkeä tavoitellen.
Olosuhteet ovat osa keskustelua, mutta arkitekemisessä ne otetaan annettuna. Vaikka sitä paljon puhutta hallia ei olekaan, ja asiat olisivat helpompia, jos olosuhteet olisivat kunnossa, hallin puuttuessa olosuhteita haetaan ulkomailta, viimeksi lokakuussa Berliinistä. Samalla kotimaisia olosuhteita parannetaan pienin askelin ja positiivisella fiiliksellä.
Pikaluistelun perinteinen julkisuuskuva on liittynyt teemaan "kova laji ja raskaat olosuhteet" tai yleisemmin "lajin asemaan suhteessa valtamaihin". Tämän rinnalla lajin sisällä on vahva tuntemus siitä, että asioita tehdään yksittäisisssä tiimeissä todella tasokkaasti, ja monilla alueilla ollaan aivan maailman kärjessä tai ainakin kärjesn tuntumassa. Asioita tehdään isosti, kansainvälisesti ja maailman kärkeä tavoitellen.
Olosuhteet ovat osa keskustelua, mutta arkitekemisessä ne otetaan annettuna. Vaikka sitä paljon puhutta hallia ei olekaan, ja asiat olisivat helpompia, jos olosuhteet olisivat kunnossa, hallin puuttuessa olosuhteita haetaan ulkomailta, viimeksi lokakuussa Berliinistä. Samalla kotimaisia olosuhteita parannetaan pienin askelin ja positiivisella fiiliksellä.
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Lokakuun leirikeskittymä päättymässä
Lokakuussa suomalainen luisteluväki on taas kerääntynyt Berliiniin ja SportForumin halliin. Tänäkin vuonna suomalaisten luisteluvieraiden määrä on ollut n. 100.
Kahden maajoukkueleirin ja kahden ISU-leirin lisäksi Berliinissä on ollut ainakin Seinäjoen, Jyväskylän ja Luistinkiitäjien seuraporukat. Yleisenä kommenttina tuntuu olevan tyytyväisyys olosuhteisiin ja Berliinin hintoihin.
Tänä viikonloppuna oli katsastuskisat alkukauden kv. kisoihin. Suuria yllätyksiä ei kisoissa näyttänyt näin kotisohvalta katsottuna syntyvän. Ilahduttavaa oli useiden nuorten kovat tulosparannukset.
Kahden maajoukkueleirin ja kahden ISU-leirin lisäksi Berliinissä on ollut ainakin Seinäjoen, Jyväskylän ja Luistinkiitäjien seuraporukat. Yleisenä kommenttina tuntuu olevan tyytyväisyys olosuhteisiin ja Berliinin hintoihin.
Tänä viikonloppuna oli katsastuskisat alkukauden kv. kisoihin. Suuria yllätyksiä ei kisoissa näyttänyt näin kotisohvalta katsottuna syntyvän. Ilahduttavaa oli useiden nuorten kovat tulosparannukset.
Hollannissa hallikierroksella
Viime viikolla kului kaksi päivää kiertäen Hollannin halleja. Kilometrejä auton mittariin kertyi n. 600. Mukaan mahtui myös kaksi uutta tuttavuutta: Enschede ja Tilburg.
Hollannissa on menossa vauhdilla hallien rakentamisen tuotteistaminen. Hyväksi havaittuja konsepteja dokumetoidaan niin, että samaa konseptia voivat muutkin hyödyntää. Tähän rakoon yritämme päästä myös Suomesta käsin.
Erityisesti Enscheden konsepti vakuutti tällä kertaa. Siellä oli moni asia mietitty huolella ja kulut oli pidetty kurissa. Noin 12 milj. euron investoinnilla oli saatu ensiluokkainen halli, jossa oli vielä ainakin suomalaisittain suuret 2400 m2 oheistilat. Toinen mielenkiintoinen tuttavuus oli Hoorn esimerkkinä konseptista, joka on jo käytössä usealla paikkakunnalla.
Hollannissa on menossa vauhdilla hallien rakentamisen tuotteistaminen. Hyväksi havaittuja konsepteja dokumetoidaan niin, että samaa konseptia voivat muutkin hyödyntää. Tähän rakoon yritämme päästä myös Suomesta käsin.
Erityisesti Enscheden konsepti vakuutti tällä kertaa. Siellä oli moni asia mietitty huolella ja kulut oli pidetty kurissa. Noin 12 milj. euron investoinnilla oli saatu ensiluokkainen halli, jossa oli vielä ainakin suomalaisittain suuret 2400 m2 oheistilat. Toinen mielenkiintoinen tuttavuus oli Hoorn esimerkkinä konseptista, joka on jo käytössä usealla paikkakunnalla.
sunnuntai 12. lokakuuta 2014
Kilpailukausi pyörähti käyntiin
Kansainvälinen kilpailukausi pyörähti viikonloppuna käyntiin kauden avauskisoilla. Berliinissä kisasi iso joukko suomalaisia ja Inzellissä oli mukana HTL:n Vesa Visti.
Kauden avauskisa on aina jännittävä sekä luistelijoille että lajia seuraaville. Ensimmäisissä kisoissa on aina oma viehätyksensä, vaikka mitä kokeneempia luistelijat ovat, sitä enemmän avauskisalla on harjoituskisan luonne, ja pääasia on kisatuntuman saaminen. Viikonlopun tulosten perusteella avauskisa ei tänäkään vuonna tehnyt poikkeusta: nuorimmat parantelivat ennätyksiä, ja vähän vanhemmat hakivat kisatuntumaa. Edessä on mielenkiintoinen pikaluistelukausi.
Ensi viikonloppuna avauskisojen sarja saa jatkoa, kun Berliinissä kisaavat Luistinkiitäjien juniorit omassa avauskisassaan.
Kauden avauskisa on aina jännittävä sekä luistelijoille että lajia seuraaville. Ensimmäisissä kisoissa on aina oma viehätyksensä, vaikka mitä kokeneempia luistelijat ovat, sitä enemmän avauskisalla on harjoituskisan luonne, ja pääasia on kisatuntuman saaminen. Viikonlopun tulosten perusteella avauskisa ei tänäkään vuonna tehnyt poikkeusta: nuorimmat parantelivat ennätyksiä, ja vähän vanhemmat hakivat kisatuntumaa. Edessä on mielenkiintoinen pikaluistelukausi.
Ensi viikonloppuna avauskisojen sarja saa jatkoa, kun Berliinissä kisaavat Luistinkiitäjien juniorit omassa avauskisassaan.
"Nuoret reidet hyötykäyttöön"
Otsikossa mainittu lainaus on pääministeri Alexander Stubbin kirjoituksesta Pyöräily & Triathlon -lehdessä 2/2014 jokin aika sitten.
Stubb kertoo omana mielipiteenään, että sisävelodromi ja pikaluisteluhalli olisivat molemmat tarpeellisia liikuntapaikkoja, ja molemmat tulisi toteuttaa pikimmiten. Stubbin mukaan hallit tulisi rakentaa valtion, kuntien ja yksityisen rahan yhteistyöllä.
Malli on sama, jolla luisteluhallia on suunniteltu v. 2005 alkaen. Valtiolta hankkeelle olisi oma osuus lohjennut jo monta kertaa, mutta kunnilta edellytetty rahoitus on ollut tiukassa, eikä tämän tyyppisiin hankkeisiin löydy myöskään helposti yksityistä rahaa (ilman tuotto-odotuksia).
Aika alkaisi olla taas otollinen asian uudelleentarkastelulle. Useat isot urheiluhankkeet ovat olleet jäissä, ja valtion rahoitusosuuden nostamisesta nykyisestä n. 20% maksimiosuudesta on keskusteltu hankkeiden vauhdittamiseksi. Samalla eri puolilla alkaa olla kokemuksia kohtuuhintaisista luisteluhallihankkeista, jotka paremmin soveltuvat myös julkisella rahalla toteutettavaksi.
Stubb kertoo omana mielipiteenään, että sisävelodromi ja pikaluisteluhalli olisivat molemmat tarpeellisia liikuntapaikkoja, ja molemmat tulisi toteuttaa pikimmiten. Stubbin mukaan hallit tulisi rakentaa valtion, kuntien ja yksityisen rahan yhteistyöllä.
Malli on sama, jolla luisteluhallia on suunniteltu v. 2005 alkaen. Valtiolta hankkeelle olisi oma osuus lohjennut jo monta kertaa, mutta kunnilta edellytetty rahoitus on ollut tiukassa, eikä tämän tyyppisiin hankkeisiin löydy myöskään helposti yksityistä rahaa (ilman tuotto-odotuksia).
Aika alkaisi olla taas otollinen asian uudelleentarkastelulle. Useat isot urheiluhankkeet ovat olleet jäissä, ja valtion rahoitusosuuden nostamisesta nykyisestä n. 20% maksimiosuudesta on keskusteltu hankkeiden vauhdittamiseksi. Samalla eri puolilla alkaa olla kokemuksia kohtuuhintaisista luisteluhallihankkeista, jotka paremmin soveltuvat myös julkisella rahalla toteutettavaksi.
lauantai 11. lokakuuta 2014
Vammautumisherkkyys kasvaa syksyisin
Jäälle siirtymisen lähestyminen kasvattaa kaikenlaisten urheiluvammojen riskiä. Treeni on ollut kovaa ja lihaksiin tulee helposti ylimääräistä kireyttä.
Itse muistan aikanaan, että syksyisin oli milloin mitäkin vaivaa: milloin säärissä, nilkoissa ja takareisissä. Vammojen ennaltaehkäisy ja niiden hoitaminen vaatii huolellisuutta, vaikka paine olisi kova jatkaa kovaa treeniä vähän nilkuttaenkin. Oma teoriani on välttää kaikkea sellaista, mitä ei kesän aikana ole kuulunut vakio-ohjelmaan.
Tällä viikolla on selvitetty takareiden kramppaamisen hoitoa. Lepoa näyttää vaativan, ja tarkkuutta kuntoutuksessa, kun uusimisriski on kuulemma 30%.
Itse muistan aikanaan, että syksyisin oli milloin mitäkin vaivaa: milloin säärissä, nilkoissa ja takareisissä. Vammojen ennaltaehkäisy ja niiden hoitaminen vaatii huolellisuutta, vaikka paine olisi kova jatkaa kovaa treeniä vähän nilkuttaenkin. Oma teoriani on välttää kaikkea sellaista, mitä ei kesän aikana ole kuulunut vakio-ohjelmaan.
Tällä viikolla on selvitetty takareiden kramppaamisen hoitoa. Lepoa näyttää vaativan, ja tarkkuutta kuntoutuksessa, kun uusimisriski on kuulemma 30%.
lauantai 4. lokakuuta 2014
Berliinissä
Olin useita vuosia sitten katsomassa matkakohtaisia MM-kisoja Berliinissä. Kaupunki ei vielä tuolloin ollut niin tuttu kuin nykyään, kun SportForum-hallissa leireillään ja kisataan useita kertoja vuodessa.
Lauantaina oli aamulla vähän ylimääräistä aikaa, kun kisat alkoivat vasta iltapäivällä. Päätin lähteä pitkälle kävelylenkille kaupungin keskustaan ja Brandenburger Tor:lle. Hotellilta lähti samaan suuntaan samoissa aikeissa sattumalta myös toinenkin kisoja seuraamaan tullut. Mies oli Ard Schenk ja kiersimme yhdessä Berliiniä muutaman tunnin.
Ard Schenk on yksi pikaluistelun suurista nimistä, mutta kuten niin monet muutkin lajin tähdet, osoittautui rennoksi kaveriksi.
Lauantaina oli aamulla vähän ylimääräistä aikaa, kun kisat alkoivat vasta iltapäivällä. Päätin lähteä pitkälle kävelylenkille kaupungin keskustaan ja Brandenburger Tor:lle. Hotellilta lähti samaan suuntaan samoissa aikeissa sattumalta myös toinenkin kisoja seuraamaan tullut. Mies oli Ard Schenk ja kiersimme yhdessä Berliiniä muutaman tunnin.
Ard Schenk on yksi pikaluistelun suurista nimistä, mutta kuten niin monet muutkin lajin tähdet, osoittautui rennoksi kaveriksi.
torstai 2. lokakuuta 2014
Vakuutusturvan suunnittelu voi olla hankalaa
Monien talvilajien lisenssien vakuutusvuosi on ollut syksyllä katkolla, ja lisenssi (ja niihin liittyvät vakuutukset) on täytynyt uusia. Samalla herää aina keskustelu siitä, mitä vakuutus kattaa ja mitä se ei kata.
Oman kokemukseni mukaan lisenssivakuutukset korvaavat yleensä tapaturman aiheuttamien vammojen hoitokuluja. "Tapaturma" on yleensä ulkoinen ennalta arvaamaton tapahtuma (eli esimerkiksi paha kaatuminen). Lisenssivakuutukset eivät yleensä korvaa muita vammoja, jolloin haasteena on se, mikä on "tapaturma" ja mikä muu urheiluvamma. Vuosien varrella on ollut paljon puhetta esimerkiksi polvivammoista, akillesjännevammoista ja kaikenlaisista rasitusvammoista. Vakuutusyhtiöt ovat ottaneet tulkintoja, että ne eivät välttämättä ole "tapaturmista" johtuvia, eikä niitä siksi korvata.
Jotta urheiluvammat saisi aukottomasti korvattua, tapaturmavakuutuksen lisäksi tulisi olla sairauskuluvakuutus, joka korvaisi myös muiden kuin tapaturmien hoitokulut. Tällainen osio ei yleensä sisälly lisenssivakuutuksiin, vaan ne täytyy hankkia erikseen vakuutusyhtiöltä. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, normaalit sairauskuluvakuutukset eivät kata kilpaurheiluun liittyvien vammojen ja sairauksien hoitia (paitsi joissakin tapauksissa, jos henkilö on alle 18-vuotias).
Eli tarkkana kannnattaa olla. Kunnon vakuutuspaketti maksaa tätä kautta kilpaurheilua harrastaville nuorille aikuisille 200 eurosta ylöspäin vuodessa.
Oman kokemukseni mukaan lisenssivakuutukset korvaavat yleensä tapaturman aiheuttamien vammojen hoitokuluja. "Tapaturma" on yleensä ulkoinen ennalta arvaamaton tapahtuma (eli esimerkiksi paha kaatuminen). Lisenssivakuutukset eivät yleensä korvaa muita vammoja, jolloin haasteena on se, mikä on "tapaturma" ja mikä muu urheiluvamma. Vuosien varrella on ollut paljon puhetta esimerkiksi polvivammoista, akillesjännevammoista ja kaikenlaisista rasitusvammoista. Vakuutusyhtiöt ovat ottaneet tulkintoja, että ne eivät välttämättä ole "tapaturmista" johtuvia, eikä niitä siksi korvata.
Jotta urheiluvammat saisi aukottomasti korvattua, tapaturmavakuutuksen lisäksi tulisi olla sairauskuluvakuutus, joka korvaisi myös muiden kuin tapaturmien hoitokulut. Tällainen osio ei yleensä sisälly lisenssivakuutuksiin, vaan ne täytyy hankkia erikseen vakuutusyhtiöltä. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, normaalit sairauskuluvakuutukset eivät kata kilpaurheiluun liittyvien vammojen ja sairauksien hoitia (paitsi joissakin tapauksissa, jos henkilö on alle 18-vuotias).
Eli tarkkana kannnattaa olla. Kunnon vakuutuspaketti maksaa tätä kautta kilpaurheilua harrastaville nuorille aikuisille 200 eurosta ylöspäin vuodessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)