Suomessa on v. 2005 asti ollut vireillä konkreettisiin suunnitelmiin perustuvia hankkeita pikaluisteluun sopivaksi jääurheilun monitoimihalliksi. Vuonna 2005 Luisteluliitto ja Taitoluisteluliitto perusivat Myllypuron Jääurheilukeskus Oy:n ja teettivät ensimmäisen kunnollisen hankesuunnitelman tarkoitukseen sopivaksi halliksi Helsingin Myllypuroon.
Sen jälkeen Helsingin kaupunki on teettänyt oman hankesuunnitelman Myllypuroon, Oulussa on virinnyt kiinnostus halliin, Seinäjoella asiaa valmisteltiin jossain vaiheessa jo rahoituspäätösvaiheeseen, ja hankkeen sopivuutta on selvitetty myös laajemmin pääkaupunkiseudulla ja Kuortaneen urheiluopiston yhteyteen.
Kaikissa hankkeissa urheilullinen peruskonsepti on sama eli hallissa olisi 400 m kiertävä pikaluistelurata ja sen keskellä 1-2 jääkiekkokaukaloa. Erilaisissa konsepteissa on väläytelty myös lisäkaukalojen rakentamista hallin yhteyteen, jääpallokentän ja pikaluistelun yhdistämistä, ja jopa sisähiihtorataa. Tähän asti nämä "laajennuskonseptit" on nopeasti siirretty sivuun, kun hallin kustannusarvio on noussut useilla miljoonilla.
Kaikissa tähänastisissa hankkeissa akilleen kantapääksi on noussut oheistilojen kustannukset eli katsomot, kahviot, aulat, kuntosalit ja pukuhuoneet ja väestönsuojat ovat kokonaiskustannuksiltaan kalliimpia kuin itse urheilun suorituspaikat. Houkutus laajentaa oheistiloja usean tuhannen samanaikaisen käyttäjän tarpeisiin on johtanut vääjäämättä 20-30 miljoonaa euroa maksaviin stadioneihin, ja rahoitusta tällaisille hankkeille ei ole löytynyt.
Samanaikaisesti suomalaisten hankkeiden suunnittelun kanssa Hollantiin on noussut kymmenessä vuodessa kymmenkunta uutta hallia ja puolikatettua rataa, joiden kustannukset ovat olleet 10 miljoonan euron molemmin puolin. Olennaisin ero "halpojen" hallien ja suomalaisten hankkeiden välillä on ollut oheistiloissa - jääalueet ja niiden laatu on suunnilleen sama. Useimmissa "uuden sukupolven" halleissa on vain välttämättömimmät sosiaalitilat ja vaatimattomat katsomotilat, ja näin on saatu konsepti, joka on mahtunut paikallisten kuntien rahoitusraamiin. Tämä on nyt suunta, johon hallisuunnittelua myös Suomessa yritetään viedä.
