torstai 27. helmikuuta 2014

Suomessa on 1% maailman hyvistä pikaluistelijoista

Norjalaiset tilastonikkarit tekevät vuosittain yhteenvedon eri maiden pikaluistelun tasosta. Yksi mittari maan luistelun tasosta on ns. hyvien luistelijoiden määrä. "Hyvinä" luistelijoina pidetään miesluistelijoita, joiden 500m paras aika on 40,99 tai parempi, ja naisluistelijoita, joiden 500m paras aika on 45,99 tai parempi.

Kaudella 2012-2013 tällaisia luistelijoita oli maailmassa 3700 ja määrä on viime vuosina kasvanut, kun eri puolille maailmaa on rakennettu uusia nopeita halleja. Hyvistä luistelijoista 60% on Euroopassa, 30% Aasiassa ja 10% Amerikassa. Hollanti, Venäjä, Japani ja Kiina ovat pikaluistelun neljä kärkimaata tällä mittarilla mitattuna.

Suomessa oli kaudella 2012-2013 yhteensä 35 tällaista luistelijaa eli n. 1% maailman kaikista hyvistä luistelijoista. Ennätys on kaudelta 2009-2010, jolloin vastaava luku oli 38.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Pikaluistelukausi 2014 - välikatsauksen paikka

Pikaluistelukautta on vielä jäljellä muutamia viikkoja, ja useimmille luistelijoille kausi huipentuu maaliskuun puoliväliin mennessä. Kaikki SM-luistelut on jo pidetty, ja muutamia tärkeitä kisoja on vielä jäljellä.

Ensi viikonloppuna nuoret aikuiset kisaavat Inzellissä German Openissa ja juniorit Göteborgissa maaottelussa, ja seuraavana viikonloppuna maailmacup jatkuu Inzellissä ja nuorten kausi huipentuu Viking Raceen Heerenveenissä. Maaliskuun puolivälissä suomalaisia nähdään vielä maailmancupin finaalissa ja Olympic Oval -finaalissa Calgaryssa. Kotimainen kausi jatkuu ensi lauantaina Helsingissä ja Season Closing -kisalla Seinäjoella maaliskuun puolivälissä.

Kausi on ollut tähän asti kaksijakoinen. Olympialaiset eivät tuoneet odotettu huipennusta siellä luistelleille, ja pikaluistelun kisajoukkue jäi myös pienemmäksi kuin mitä toivottiin. Toisaalta nuoret ovat kehittyneet hienosti, ja jo nyt 500 metrillä 40 sekuntia alittaneiden määrä on viisi luistelijaa suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Suomella on nyt eri ikäluokissa lähes 10 luistelijaa, jotka ovat omissa ikäluokissaan 20 parhaan joukossa maailmassa. Siitä on hyvä ponnistaa uudelle olympiadille.

Maajoukkuetoiminnasta tehdään kevään aikana oma analyysinsa. Terveyshaasteiden ratkaiseminen on osa tuota analyysia. Olympiavuodelle on ollut silmiinpistävää olympiakomitean huippu-urheiluyksikön linjaus resurssien keskittämisestä mitalitoivoihin. Luistelussa tama on näkynyt siinä, että monia asioita on pystytty optimoimaan muutamalle kärkiluistelijalle, mutta kärjen takana olevien tilanne on ollut haastava.

Nuorille aikuisille on tällä kaudella ollut ensimmäistä kertaa tarjolla kansainvälisen luisteluliiton (ISU) ns. talent-ohjelma. Ohjelman piirissä viidelle nuorelle aikuisluistelijalle on pystytty järjestämään enemmän leiritystä kuin kertaakaan aiemmin vastaavalle ryhmälle. Tulokset ja kehitys ovat olleet rohkaisevia.

Juniorit ovat osallistuneet ISU:n development-leiritykseen ja sitä kautta jääaikaa Euroopan halleissa on saatu kohtuullisesti. Junioreden kehitys on ollut ilahduttavaa, ja lähes kaikki leirityksessä olevat ovat kehittyneet. Suomella ei tällä kaudella ole yhtään luistelijaa nuorten MM-kisoissa, mutta näkymät ovat hyvät ensi kaudeksi, kun melkein kaikki nuoret jatkavat edelleen juniorisarjoissa.

torstai 20. helmikuuta 2014

Hollannin menestysresepti

Hollanti on maana ollut Sochin olympialaisissa hämmästyttävän ylivoimainen. Mitaleja on kolissut laariin enemmän kuin varmaankaan kukaan etukäteen odotti. Tämän kauden kv. kisojen perusteella odotettiin mitaleiden jakautuvan palon tasaisemmin. Tällä hetkellä eri maissa mietitään kuumeisesti, mistä hollantilaisten onnistumisessa voi olla kyse.

Nopeasti on helppo löytää rakenteellisia edellytyksiä: viisi yli miljoonan euron budjetilla harjoittelevaa tiimiä, kymmenkunta hallia tai puolikatettua rata, ja lajin vahva asema maassa. Näitä syitä pohtimalla ei kuitenkaan selviä vastaus kysymykseen, miten niin moni hollantilainen teki kauden parhaan luistelunsa olympialaisissa samaan aikaan, kun useiden muiden maiden urheilijoilta sama ei onnistunut.

Muutaman vuoden kuluessa varmaan saadaan vahvistus sille, onko hollantilaisilla jotain välineinnovaatioita. Luisteluasu merkitsee luistelussa 70% ja luistimen terän käsittely 30%, ja molemmilla alueilla tehdyt parannukset vaikuttavat lopputulokseen. Toki päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy: Amerikkalaisten kaikkien aikojen nopein kisa-asu kuulemma löi kaikki ennätykset tuulitunnelissa, mutta oli niin hankala käyttää, että hyvän luistelutekniikan ylläpitäminen oli vaikeaa.

Konkreettisempaa spekulaatiota voi harrastaa jään laadun ja erityisesti kaarretekniikan osalta. Hyvienkin luistelijoiden poikkeuksellinen väsyminen kaarteissa saattoi juontaa juurensa siihen, miten hollantilaiset jäämestarit olivat rakentaneet Adler Arenan jään.

Helpoin selitys oikeaan osuneelle kunnonajoitukselle on maan luistelun laaja taso, joka mahdollisti sen, että kisoihin valittiin tammikuulla vain ne, jotka osoittivat nousukuntoa ja olivat terveitä.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

500 metrin luistelukin uudistuu

Sotsin talviolympialaisissa oli silmiinpistävää kovaa tempoa pitävien luistelijoiden nousu kärkisijoille. Tämä korostui erityisesti lyhyillä matkoilla, joilla perinteisesti pitkin potkuin kaarteessa nojaavia luistelijoita ei näkynyt tulosluettelon yläpäässä. Hollantilaiset etunenässä pitivät hurjaa tempoa alusta loppuun.

Sotsissa

Viime viikonloppuna oli mahdollisuus olla mukana Sotsin olympiatunnelmissa. Sotsin pikaluisteluhalli Adler Arena oli Mustanmeren rannalla ns. Coastal Cluster - kisakylässä. Kisojen jälkeen hallista tulee messuhalli. Alueella oli olympialaisia varten useita jäähalleja, tulevia jalkapallon MM-kisoja varten jalkapallostadion ja valmis F1-moottorirata katsomoineen.

Pikaluisteluhalli oli olympiamittoihin rakennettu eli katsomo-, aula- ja oheistilat olivat muhkeat. Itse pikaluistelurata ei juurikaan poikennut monista vastaavista halliradoista. Ehkä silmiinpistävää oli nykyään normaalina pidetyn ilmamassan kiertämään laittavan ilmastoinnin puuttuminen. Ehkä siitä syystä halli ei nopeudessaan yllä edes aivan eurooppalaisten hallien kärkeen.

Suomalaisittain kisat olivat vähän alavireiset, ja koko kauden odotettua huippuvirettä ei pojilta löytynyt. Tammikuun flunssat olivat ilmeisesti vieneet parhaan terän nousukunnolta. Hollantilaiset juhlivat, ja maan suosittu kuningaspari osallistui juhlintaan täysin rinnoin. Stadionilla oli 500 m kisan aikana satakunta suomalaista, ja Suomen lippua oli heiluttamassa myös presidentti Sauli Niinistö.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Miten yleisluistelijaksi harjoitellaan?

Yleisluisteluharjoittelua on Suomessa pitkään pidetty vaikeana, kun pitkien vetojen tekeminen tuulessa ja tuiskussa ei onnistu riittävän kovalla vauhdilla.

Jälkikasvu pääsi tällä kaudella kokeilemaan yleisluisteluharjoittelua kuukaudeksi Hollannin Heerenveeniin paikalliseen tiimiin, ja tuomisena oli uusi käsitys yleisluisteluharjoittelusta. Pitkiä vetoja oli vähän, ja sen sijaan huomiota kiinnitettiin oheisharjoitteluun ja jäällä tekniikkaan ja vauhtiin. Pyörä oli ahkerassa käytössä, ja lyhyitä intervalleja ja short track –harjoittelua oli paljon.

Olisiko taustalla ajatus siitä, että yleisluistelijoiden kierrosvauhti on nykyään lähellä sprintteriluistelua, jolloin riittävän vauhdin oppiminen on avainasemassa. Kestävyys hankitaan pääosin aerobisissa oheisharjoituksissa, eikä kovavauhtisessa luistelussa.

Puolikatettua pikaluistelurataa katsomassa

Kävin joulukuulla Hollannissa ja pysähdyin hetken mielijohteesta Hoornissa katsomassa ns. puolikatettua pikaluistelurataa.

Hoorn on yksi noin puolesta tusinasta Hollantiin rakennetusta tämäntyyppisestä pikaluisteluradasta. Puolikatetuilla radoilla pikaluisteluradan ympärillä on seinät ja radan yllä katto, mutta ainakin osa radan keskiosasta on avoin, jolloin ilmastointia ei tarvita. Hoornissa radan keskellä oli jääkiekkokaukalo, jonka yllä oli katto, ja avoinna oli ainoastaan kaukalon ja pikaluisteluradan väliin jäävä alue. Hoornissa on lisäksi vaatimattomat oheistilat eli sisääntuloaula, pukuhuoneet ja pieni ravintola.

Tämäntyyppisen radan rakennuskustannukset ovat noin 5-7 milj. euroa ja Hollannissa ne jäädytetään yleensä syyskuun lopussa. Katto ja seinät estävät tehokkaasti tuulen ja sateen.

 

tiistai 4. helmikuuta 2014

Madison Square Gardenissa

Tällä viikolla oli tilaisuus käydä New Yorkin kuuluisassa Madison Square Gardenissa - New York Rangersin ja New York Knicksin kotikentällä. Tilaisuus ei tällä kertaa liittynyt pikaluisteluun tai urheiluun, vaan tilassa oli loppuunmyyty Billy Joelin konsertti. Hieno paikka ja hyvä tunnelma.

Hidas 5000 metriä

Luistelin aikanaan yhden kaikkien aikojen hitaimman 5000 metrin luistelun kansainvälisissä kisossa. Trondheimissä oli maailmancupin osakilpailu, ja kärki luisteli jo alkujaan hitaissa oloissa 7:30. Kolme paria ennen loppua alkoi sakea räntäsade, ja kolmanneksi viimeinen pari luisteli 8:30, toiseksi viimeinen pari 9:30 ja mina viimeisessä parissa 10:49. Tuossa vaiheessa radan pintaan oli jo jäätynyt 5-10 cm märkää räntää. Paikallinen sanomalehti totesi radan ohi kulkeneen moottoritien olleen liukkaampi kuin pikaluistelurata

maanantai 3. helmikuuta 2014

Hyvä luisteluviikonloppu

Viikonlopun pikaluistelukisoissa nähtiin hyviä onnistumisia ja tukku ennätyksiä. Kausi on siinä vaiheessa, että tuloksia alkaa syntyä syksyn kovan harjoituskauden jälkeen.

Seinäjoella Elina Risku luisteli naisten kotimaan ratojen SE-tuloksen 500 metrillä ja Jesse Nieminen P13-sarjan yhteispiste-ennätyksen. P11-sarjassa Tuukka Suomalainen luisteli samassa kisassa 300 metrillä Seinäjoen rataennätyksen (jota on pidetty epävirallisena SE-tuloksena). Lähelle ennätyksiä luistelivat lisäksi Jesse Nieminen (P13 500m ja 1000m), Samuli Suomalainen (P15 500m) ja Tuomas Rahnasto (P17 3000m).

Inzellissä 19-vuotias Juho Vaittinen luisteli alle miesten maailmancup-rajojen 500 metrillä ja 1000 metrillä.

Pikaluistelukeväästä on tulossa mielenkiintoinen.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Olympialaiset lähestyvät

Sotsin olympialaisten alkuun on vajaa viikko ja Suomen joukkue on kasassa. Viime kauden tulosten perusteella yli kaksikymmentä suomalaisurheilijaa ja -joukkuetta odotti kisoista mitalikamppailuja. Osalla loukkaantumiset ja sairastumiset on vieneet parasta terää, mutta matkaan lähtee tasokas joukkue.

Pikaluistelijoista joukkueessa ovat Pekka Koskela, Mika Poutala ja Tommi Pulli. Toivotaan heille kauden parhaita luisteluja.