Suomalainen pikaluistelu on elänyt tällä kaudella tuskaista aikaa, kun toinen Suomen pääradoista eli Seinäjoen jääurheilukeskus on ollut alkukauden poissa käytöstä. Syksyllä 1983 avattu rata kaipaa peruskorjausta, ja korjausta ehdittiin lykätä niin kauan, että tekojään koneet eivät enää olleet käyttökelpoisia uuden kauden alkaessa. Pakkassäiden tullessa Seinäjoellekin toki saadaan luonnonjää.
Ison tekojään kunnollinen peruskorjaus (putket ja koneet) maksaa 1-2 miljoonaa euroa, joten korjaus kannattaa miettiä huolella. Helsingin Oulunkylässä peruskorjaus tehtiin muutama vuosi sitten, ja siinä yhteydessä vain uusittiin vanha konsepti ilman, että radalle olisi tehty toiminnallisia parannuksia.
Mahdollisia toiminnallisia uudistuksia ovat esimerkiksi seuraavat:
(a) jääalueiden kokoa (erityisesti pikaradan keskellä olevaan aluetta pienennetään), jolloin korjauskustannus ja energiakustannus pienenevät suoraan pinta-alan suhteessa (pelkkä pikaluistelurata on n. 40-50% kokonaispinta-alasta),
(b) pikaluistelurata ja keskialue rakennetaan erikseen jäähdytettäväksi, jolloin pikaluistelurata voidaan jäädyttää syksyllä aikaisemmin ja pitää keväällä pidempään käytössä,
(c) pikarata ja keskialue erotetaan myös toiminnallisesti, ja rakennetaan keskell silta (esim. Hollannin Groningenssa on toimiva ratkaisu) tai tunneli, jolloin pikaluisteluvuorolla keskellä voi olla muuta toimintaa,
(d) pikaluistelurata ja keskialue erotetaan toisistaan, ja 400m pikaluisteluradan päälle rakennetaan puolittainen 2 milj, euron kate (joka poistaa tuulen ja sateen), tai
(e) koko radan päälle rakennetaan 3-4 miljoonaa euroa maksava "kevythalli".
