Toisella mantereella järjestettäviin urheilukilpailuihin osallistuminen voi olla haastavaa, koska pitkien matkojen lisäksi pitää totutella myös aikaeroon (eli jet lagiin). Perinteinen nyrkkisääntö on ollut, että sopeutumiseen menee yksi päivä / 1 h aikaeroa. Jos elimistö ei ole kunnolla sopeutunut, suorituskyky ei ole paras mahdollinen.
Olen viime vuosina tehnyt yli 100 matkaa eri mantereille, ja rakentanut oman pienen kokemukseen perustuvan otantani siitä, miten aikaeroon parhaiten sopeutuu silloinkin, kun ei ole aikaa odotella päiväkaupalla elimistön luontaista sopeutumista. Minulle on syntynyt neljän kohdan ohjelma aikaeroon sopeutumiseksi.
Ensimmäinen sääntö on juoda nestettä kuin sieni eli olla koko ajan vesipullo kädessä. Juoma ei saa olla alkoholipitoista. Tämän tarkoituksena on korvata pitkän matkan ja hankalien olosuhteiden aiheuttama nestehukka.
Toinen sääntö on pyrkiä nukkumaan paikallisen aikataulun mukaisesti heti ensimmäisestä päivästä lukien. Koska kuitenkin ensimmäisinä päivinä välttämättä herää kummallisiiin aikoihin, siitä ei pidä ottaa stressiä, vaan keskellä yötä voi nousta pariksi tunniksi ja jatkaa sen jälkeen unia.
Kolmas sääntö on tehdä heti ensimmäisestä päivästä alkaen vain kevyttä aerobista liikuntaa. Olen huomannut, että aivan kevyt liikunta (sykkeellä alle 130 l/min) parantaa oloa, lisää elimistön aktiivisuutta ja kun sen tekee aina aamuisin, liikunta myös auttaa sopeutumaan uuteen rytmiin.
Neljäs sääntöni on ehkä kilpaurheilijoille kaikista tärkein eli että alkupäivinä ei saa tehdä kovia harjoituksia, koska elimistö palautuu hitaasti, ja kova harjoitus voi näkyä suorituskyvyssä vielä viikon päästä. Muutama päivä perilletulon jälkeen tehty kova treeni altistaa flunssalle (en tiedä miksi, mutta jostain syystä vastustuskyky laskee muutamana ensimmäisenä päivänä) ja normaalin kotimaisen kilpailuunvalmistautumisen jälkeen elimistö ei palaudukaan yhtä helposti, koska sitä rasittaa myös aikaero.
