tiistai 24. kesäkuuta 2014

Fitness-ranneke koukuttaa

Kaikenlaisen urheiluelektroniikan aktiivisena käyttäjänä on tullut törmättyä kaikenlaisiin laitteisiin ja niiden kehitykseen. Aikanaan 1980-luvulla sykemittarit auttoivat pääsemään kartalle oikeista treenirajoista. Alun kömpelöistä ja välillä epäluotettavista laitteista päädyttiin helppokäyttöisiin, edullisiin ja entistä luotettavampiin laitteisiin. Sen jälkeen laitteisiin tuli GPS-anturit, joista itselläni taitaa olla nyt käytössä jo neljäs sukupolvi (ja ainakin neljäs entistä parempi laite).

 Tyypillistä urheiluelektroniikan kehityksellä on kolme asian muuttuminen: käyttömukavuus ja luotettavuus paranevat, hinta putoaa ja laitteen koko pienenee. Viimeisin villitys on ollut fitness-rannekkeet.

Fitness-ranneke on yksinkertainen ranteessa pidettävä sensori, joka kerää tietoa päivän liikkumisista. Tyypillisiä kerättäviä tietoja ovat askelmäärät, kertyneet kilometrit ja liikkumiseen käytetyt minuutit. Rannekkeen keräämät tiedot synkronoituvat yksinkertaisen Bluetooth-yhteyden avulla tablettitietokoneille ja älypuhelimiin, ja tallentuvat valmistajan pilvipalveluun. Itselläni on ollut puoli vuotta käytössä amerikkalainen Fitbit, mutta vastaavat tuotteet on myös esimerkiksi Polarilla ja Nikellä. Tämäntyyppisten laitteiden (teknokielellä "wearable electronics") myynti on hurjassa kasvussa.

Mielenkiintoisinta uusia laitteita käyttäessä on havainnoida oman käyttäytymisen muuttumista. Olen itse innovaatiofanaatikko, joka uskoo siihen, että todellinen innovaatio pystyy muuttamaan ihmisten käyttäytymistottumuksia.

 Fitness-rannekkeen käyttö on saanut itsessäni aikaan kaksi käyttäytymismuutosta: Kiinnitän enemmän huomiota arkiliikuntaan, ja työpäivän aikana ja sen jälkeen tulee entistä useammin noustua ylös ja liikuttua vähän (tietenkin jotta saa päivän 10.000 askelen tavoitteen täyteen). Toinen käyttäytymisen muutos liittyy odotukseen siitä, että kaikki laitteet voivat näyttää tietoja niiden käytöstä. Kun näen helposti liikkumishistoriani viimeiseltä puolelta vuodelta, ihmettelen, miksi en voi nähdä samaa esimerkiksi autoni polttoaineenkulutuksesta. Molemmat uudet käyttäytymismallit koukuttavat, ja ainakin omalta osaltani ovat muuttaneet käsitystäni arkipäivästä (ja siitä, miten nykyään uskon uusien pilvipalvelujen mullistavaan luonteeseen).